Kaunis Australia

Kävimme synttäriaamupäivänä tutustumassa uuteen paikkaan, joka on meiltä 2-3km päässä. Miten ihmeessä ei olla tuonne aikaisemmin eksytty??! Sieltä ei meinannut malttaa lähteä pois, kun oli niin kaanista, niin kaanista. 

Meri <3

Jatkoimme synttäreitteni viettoa herkullisella ja terveellisellä kasvishampurilaisella keskustassa ja otimme samasta paikasta kahvit mukaan ja lähdimme lähirannallemme tsillailemaan. Näin loppusyksystä/alkutalvesta meri on paljon villimpi kuin kesällä ja aallot surffareitten mieleen. Vähän meinasi jossain vaiheessa tulla vilu, mutta kyllä noita aaltoja ja pärskeitä tuli ihan muutama kotvanen ihailtua.

 

Possujuhlat

Juhlistimme minun ja Katen synttäreitä ja Maiju oli leipoa pläjäyttänyt possukakun!!! "Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa..."

Travis ei ole kasvissyöjä :P

Fremantle

Meillä oli viime viikolla asiaa Perthiin ja päätettiin hyödyntää reissu käymällä Fremantlessa, joka on ihan Perthin kyljessä kiinni. Freo on valloittava satamakaupunki hippityyppisine ihmisineen ja ihanine kahviloineen. Syksyinen aurinkoinen ilma helli meitä ja terassilla salaattilounasta nauttiessa sai vähentää jo vaatetustakin, kun niin mukavasti lämmitteli. Voisin nähdä itseni asumassa tuossa söpössä kylässä, mutta kun ei me saada siellä asua tämän viisumin kanssa... No aina voi mennä käymään :) Ainiin! Fremantlesta saa ihan suomalaiseen makuun sopivaa ruisleipää! Leipomosta lähti kaksi leipää mukaan ja ai jumatsuka, että on hyvää!!!

Katso kenguru loikkaa.

Tässä lyhyt videonpätkä uudesta ystävästäni Bunburyn Wildlife Parkissa :)

 

Uusia ystäviä.

Tälle aiheelle halusin pyhittää ihan oman postauksen. Viime sunnuntai-aamuna podimme molemmat kovaa koti-ikävää ja päätimme piristää itseämme lähtemällä n. puolen kilometrin päässä olevaan wildlife parkiin. Olimme käyneet aidan takaa kuikuilemassa kenguruita jo aikaisemmin, mutta sisälle asti menimme vasta nyt ensimmäistä kertaa. Eikä jäänyt viimeiseksi!! Varsin hyvää terapiaa kengurut ja papukaijat antoivatkin. Kyllä siinä koti-ikävä unohtui molemmilta :)

Ostimme lipunmyynnistä pari pussia siemeniä ja pähkinöitä, joita sai syöttää linnuille ja kenguruille. Ensimmäiseksi menimme sisään suureen lintuhäkkiin ja heti olkapäälle pöllähti pari vihreää papukaijaa!! Noita joilla on keltainen renkula niskassa, löytyy meidänkin pihalta toisinaan :)

Seuraavaksi marssimme kenguruaitaukseen ja siellä vierähtikin tovi näitten hassujen otuksien parissa! Meidän luokse loikki heti pieni kenguru ja alkoi mussuttamaan meidän paikalle tuomia eväitä. On ne vaan suloisia!

Lisäksi parkissa oli pieniä seepralintuja, ankkoja, mustia, valkeita ja vaaleanpunaisia isompia papukaijoja, kookaburra, opossumeja, vallabeja ja vompatti. Pääsymaksu oli oikein kohtuullinen siihen nähden, miten hyvin eläinten kanssa pääsi kontaktiin. Monissa wildlife parkeissa ei eläinten sekaan pääse ollenkaan, joten tämä oli ehdottomasti parhaimmaista päästä missä on käyty :)

Kookaburra - naurava lintu. Tätä ei tosin paljon naurattanut.

Tapahtumia viime kuukaudelta

Koska olen ollut kirjoittamisen suhteen saamaton, teen tähän referaatin mitä täällä on ehtinyt tapahtua tässä noin kuukauden aikana. 

Aloitetaas Bunburyn jokavuotisella heppatapahtumalla, joka toki sisälsi paljon muutakin kuin vain hevosia. Toki minulle kohokohta olivat juurikin nämä isot ja sielukkaat eläimet. Tapahtumassa hurahti huomaamatta useampi tunti ja kotiinviemisiksi lähti hyvä mieli :)

Tytöt roikkuivat mitä ihmeellisimmissä asennoissa kiitolaukkaa vetävän hevosen kyydissä. Vauhdikasta :)

Miniatyyrihevonen. Tämä menisi lemmikkinä olohuoneessa! Olisiko keskikokoisen koiran kokoinen.

Henry (koira) ja Vegemite (hevonen) tarjosivat varsin mukavan esityksen isäntineen ja emäntineen.

Jos et vielä tiedä, mitä on Vegemite, niin nyt on aika googlettaa :) Tämä hevonen oli nimetty kyseisen mönjän mukaan.

Hop!

Tästä meiltä kotoa on 16 kilometriä matkaa paikkaan, jossa tämän maan kansalliseläin laiduntaa hevosten seassa :) Tässä näitä hassuja tyyppejä.

Kenguruita tuntuu kutittavan koko ajan milloin mistäkin ja vähän väliä rapsuttelevat itseään.

Vietettiin pari päivää myöhässä vappua. Wappujuhlissa oli mukana suomalaisia, kiiwi (uusi-seelantilainen) ja aussi. Herkuttelun päätteeksi kävimme ottamassa keilaus skabat. Maiju oli tehnyt meille simaakin!

Pari viikkoa sitten teimme retken Wellington Parkiin - luonnonpuistoon noin puolen tunnin ajomatkan päässä. Ajomatka sinne meni upeiden maisemien halki. Oli kumpua ja kukkulaa, mutta valitettavasti kaikkein komeimmalle paikalle ei pystynyt pysähtymään kuvailemaan.

Nämä pienenpienet tirpat tulivat ihan kosketusetäisyydelle :)

Pitkän odottelun jälkeen pääsin vihdoin ja viimein ratsastustunnille! Sain oikein yksityistunnin viikko sitten ja eilen kävin uudelleen. Kylläpä tuntui vaikealta! No harjoitusta harjoitusta :)

Herra Tilo.

Tässä sitä mennään.

Talli on kauniilla paikalla 25km meiltä. Siellä on niin ihanan hiljaista ja rauhallista. Jos tuolla ei mieli lepää, niin ei sitten missään.