Kings Park - Perth

Tie puistoon.

Toiselta kaivoskeikaltani lensin pois maanantai aamuna heinäkuun alussa ja hyödynsimme tämän jäämällä muutamaksi tunniksi Perthiin. Päätimme mennä lounaalle ja hengailemaan Kings Parkiin. King's Park on 4.06 neliökilometrin kokoinen puisto sekoitus nurmialueita, kasvitieteellistä puutarhaa ja luonnollista pusikkoa. Siellä on yli 300 erilaista kotimaista kasvilajia ja 80 lintulajia. Puistosta on mahtava näkymä keskustan pilvenpiirtäjille ja puisto on erittäin suosittu vierailukohde. Itseasiassa se on Länsi-Australian suosituin vierailukohde. Joka vuosi puistossa käy viisi miljoona ihmistä! Puisto on suurempi kuin New Yorkin keskuspuisto, joka on kooltaan 3.41 neliökilometriä. Kings Park onkin yksi maailman suurimmista kaupungin sisällä olevista puistoista.

Me kävimme siellä 2009 reissullamme, mutta silloin oli niin turkasen kuuma päivä, ettemme paljon jaksaneet kierrellä. Tällä kertaa kävelimme vähän pidemmälle, mutta edelleen jäi nähtävää. Puistossa saisi helposti kulumaan kokonaisen päivän.

Sotasankareita.

En nyt muista kuinka vanha tämä puu oli, mutta vanha se on. Ja hassun näköinen.

Kotimatkalla.

 

Terveisiä Pertistä!

Joen rannassa.

Ensimmäisenä päivänä Perthissä heräsimme n. 10 aikaan aamulla. Katsoimme ikkunasta ulos ja mikäs siellä möllöttikään :) Aurinko ja täysin pilvetön, sininen taivas! Kelpaa. Lähdimme etsimään ensimmäiseksi ruokakaupan ja kävimme sieltä aamupalaa ja aurinkorasvaa. Näitten kera menimme läheiseen puistoon syömään ja suojautumaan paahteelta. Masut täynnä suuntasimme takaisin kauppaan ja ostimme evästä viikonlopuksi. Kassatäti jutusteli ja toivotteli hyvää viikonloppua. Eikä kassalla muuten näyttänyt olevan yhtään niin hektinen työ, kuin Prisman kassoilla. Ausseja ei vissiin haittaa yhtään, että asiat eivät tapahdu tällä punaisella sekunnilla. Tärkeämpää on haastella mukavia :)

Kaupungilla voi vilvoitella tällä tavalla, jos kuumuus polttelee liikaa.

Kaupasta päästyämme lähdimme keskustaan. Ilma oli lämmin ja hiukan tuulinen eli ei missään nimessä tukala. Varsin mainio keli siis. Koska vaatevarastomme kutistui muutossa painorajojen takia, kävimme parissa vaatekaupassa mm. Quicksilverissä. Se on Aussimerkki ja sieltä löytyikin mukaan muutama vaatekappale ja flipflopit. Täällä kaikki kävelee noissa läpsykkäissä, mutta minulta luonnistuu vain lyhyet matkat. Ehkä se on vain harjoituksen puutetta.

Puistossa.

Toisena päivänä lähdimme ensitöiksemme etsimään minulle farkkushortseja. Eihän mulla ollut mukana oikein mitään lyhyttä asiallista vaatetta. Shoppailun jälkeen suuntasimme matkamme ennestään meille tuttuun puistoon lähelle jokea. Siellä huomasimme iloksemme, että puistossa on ilmainen wi-fi! No eikun vaan dataamaan ja kirjoittelemaan kuulumisia facebookkiin :) Oli ihanaa vain istuskella ja seurata menoa. Kyseisenä päivänä oli Australia Day, eli liikkeellä oli paljon ihmisiä.

Liikkeellä oli myös paljon aboriginaaleja. Ikävä kyllä, heidän käytöksensä oli tökeröä ja epäkunnioittavaa muita kohtaan. He ovat olleet täällä ensin ja tämä on niin sanotusti heidän maa. He saavat valtiolta tukea jne ja heitä tulisi kunnioittaa. Ainoat ihmiset (keskellä päivää), jotka olivat kännissä, olivat nämä a-ihmiset, joiksi heitä aloimme kutsua. Ei täällä oikein voi sanoa abo tms, koska kaikki ymmärtävät mistä silloin puhumme. A-ihmiset huutelivat toisilleen rumalla äänellä ja käyttäytyivät mielestämme asiattomasti. Tosin nämä olivat vain ne n.20 ihmistä, jotka näin käyttäytyivät, eli se ei ole koko kansa. Mutta ymmärtääkseni aboilla on paljon alkoholiongelmaa, joten lienee yleisempääkin tuo ryypiskely heidän keskuudessaan.

Auringon laskemista odottamassa.

Illalla menimme joen varteen istuskelemaan ja katselemaan menoa. Joukko oli värikästä ja kietoutuneet aussilippuihin ja muuhun asiaankuuluvaan rekvisiittaan. Överimmät vedot olivat aussilipun väriset bling bling-minimekot naisilla. Huh! Menoa oli hauska seurata ja välillä taivaalla oli lentonäytöksiä ja kävipä muutama hävittäjäkin pyörähtämässä taivaalla. Jotkut lentokoneet kuljettivat isoja mainoksia ja yhdellä oli perässään pitkä lippu jossa luki ”Australia day – keep it safe and clean.”

Kun tarkkailimme ihmisiä, huomasimme, että piknik-koreista ei pomsahtanut sixbäkkiä kaljaa tai muutakaan alkoholia. Näimme pari nuorta poikaporukkaa, jotka olivat selvästi jotain nautiskelleet, mutta suurinosa oli selvin päin. Myöskään tupakanpolttajia ei juuri näkynyt. Minkäänlaista örvellystä ei havaittu ja tunnelma oli iloinen, mutta rauhallinen. Järjestystä valvoivat poliisit ja osa niistä oli hevosen selässä. Nämä olivatkin ensimmäiset aussihepat, jotka näin, mutta eivät suinkaan viimeiset! Täällä niitä heppoja kun on enemmänkin.

Odottelimme illan ilotulituksia, kuten kaikki muutkin. Lopulta aurinko laski ja joelta pöllähti muutama vene, jotka näyttivät olevan tulessa! Ja sitten se alkoi! En ole ikinä nähnyt noin hienoa ja massiivista ilotulitusta. Oli sydämen muotoisia, nalleja, lintuja ja vaikka mitä. Ilotulitus kesti 30 minuuttia (!!!), jonka jälkeen koko lössi lähti yhtä aikaa valumaan kohti keskustaa. Me menimme massan mukana suoraan hostellille, kun muut jäivät ilmeisesti vielä kaupunkiin.

HAPPY AUSTRALIA DAY!!

Ensimmäinen koti Australiassa.

Meillä kävi aika hyvä flaksi. Facebookin ryhmän kautta tiesin, että Bunburyssa asustelee yksi suomalainen nainen. Laitoin hänelle viestiä, josko olisi vinkkiä minne kannattaisi aluksi majoittua, ennen kuin löydetään oma asunto (vuokra). No tämä ihminen ystävällisesti vinkkasi eräälle ystävälleen ja nyt meillä on huone varattuna kommuunitalosta. Se on omakotitalo RANNALLA. Vain tien ylitys, niin biitsi on siinä. Aika hienoa ;) Vuokra on todella kohtuullinen ja oltaisiin kämäisestä motellista maksettu kolme kertaa enemmän. Näin ne asiat vaan lutviutuu.

Lento on 23.1. klo 8.05 Milanon ja Hong Kongin kautta. Kissat lähtevät matkaan kaksi päivää ennen meitä. Ensimmäiset neljä yötä ollaan Perthissä fiilistelemässä neljän vuoden takaista reissuamme. Eletään varmaan ne ensimmäset päivät mangoilla! 28.1. suuntaamme Bunburyyn ja alamme tutustua uuteen kotikaupunkiimme.

Olemme jo nyt katselleet ja kyselleet asuntoa, mutta saattaa olla, että asunnonsaaminen järjestyy helpommin sitten perillä. Kuvista ei kuitenkaan saa realistista kuvaa.

Selasin viikonloppuna erästä työpaikkasivustoa ja huvikseen sunnuntaina laitoin CV:ni ja pienen kertomuksen itsestäni erääseen paikkaan. Kyseessä on 36:n hevosen talli 15min Bunburysta etelään. Ajattelin, ettei sieltä mitään kuulu, mutta kas! Tänä aamuna oli odottamassa maili, jossa kerrottiin paikasta enemmän ja kysyttiin, koskas voisin mennä heitä tapaamaan! Uskomatonta!

Meidän ensimmäinen koti on suunnilleen tuossa B:n kohdalla. Mitäs pidätte sijainnista? ;)