Puolivuosikatsaus

Ollaan asuttu Australiassa nyt puoli vuotta ja ajattelin koota toisen kvartaalin tunnelmia ja tunteita. Ensimmäisen kolmen kuukauden loppupuolella iski kamala koti-ikävä ja kulttuurishokki. Sitä jatkui aika kauan ja oikeastaan vasta viimeinen kuukausi on mennyt vähän paremmin. Koti-ikävä on tullut hetkittäin, mutta ei enää niin megalomaanisena, kuin aikaisemmin. Kulttuurishokki voi edelleen hyvin, eli siitä ei vielä olla päästy eroon valitettavasti.

Kulttuurishokki ilmenee sillä, että kaikki (ihan kaikki) tuntuu todella hankalalta ja monimutkaiselta. Joka asian suhteen saa taistella ja ponnistella ja mikään ei toimi. Pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat suurilta ja eräänä päivänä koko turhautuminen räjähti käsiin ja se tuli ulos huutona ja itkuna.

Välillä on aika orpo olo täällä kaukana...

Viimeiseen kolmeen kuukauteen mahtuu irtisanoutuminen, keikka kaivokselle (kolmekin) ja muutto uuteen kotiin. Kaivoshommasta kirjoitinkin aikaisemmin. Kaivosbisnes on hyvin Australialainen juttu ja vaikka oma kokemukseni jäisikin kolmeen keikkaan, niin olen ainakin päässyt kokemaan jotain todella Australialaista, jota moni (varsinkaan ulkomaalainen) ei pääse koskaan kokemaan. Helposti sieltä rahaakin saa tilinpohjalle, joten ei haittaisi, vaikka vielä joutuisin/pääsisin keikkailemaan lisää. Ainut huolenaihe asiassa on se, että työ on fyysistä ja oikeassa ranteessa muhiva hermopinne ei oikein tykkää. Ensimmäisen keikan jälkeen ranne on ollut enemmän ja vähemmän huonona... 

Ainiin. Liityimme myös kuntokeskuksen jäseneksi vihdoin ja viimein! Se olikin paras ratkaisu pitkästä aikaa :)

Uusi koti löytyi loppujen lopuksi yllättävän helposti ja olemme nyt majailleet tässä reilut pari viikkoa. Talo on paritalo mukavan kokoisella pihalla varustettuna ja täysin remontoitu. Enemmän meidän makuun, kuin se sota-aikainen mökkerö hökkerö. Kylmä täälläkin tosin on ja en vaan voi olla ihmettelemättä, miksi täällä säästellään eristyksien ja tuplaikkunoitten suhteen, ja mieluummin maksetaan lämmityksestä (ja jäähdytyksestä yhtälailla) sähköyhtiölle. Sähkö on täällä kallista, kuten on tullut todettua. Joka tapauksessa uusi kotimme on tuntunut heti alusta asti Kodilta, toisin kuin edellinen asumus ei koskaan tuntunut siltä. Viihdyn tässä varmasti hyvin jatkossakin. Tosin pieniä puutteita on tässäkin havaittu, kuten se, että viime viikon myrkyssä katto vuosi ja kylppäriin ei ole muistettu laittaa yhtään pistorasiaa. No hupsista.

Mutta sitten niistä tuntemuksista. Kävimme joskus touko-kesäkuussa paikallisessa ulkoilutarvikeliikkeessä ja jäimme juttelemaan paikan työntekijän kanssa. Myyjä oli arviolta alle 25v tyttö ja hän kertoi, että hänen poikakaverinsa on kotoisin UK:sta. Kuulemma pojalla oli ollut vaikeuksia sopeutua tänne ja hän olikin jo muutamaan otteeseen kaavaillut lähtemistä takaisin kotimaahansa. Lopulta poika liittyi urheilujoukkueeseen, tutustui sitä kautta uusiin ihmisiin ja alkoi viihtyä. Hän oli mennyt lomalle kotimaahansa ja oli muistunut mieleen, kuinka kurjat kelit siellä onkaan ja muutenkin oli vissiin tökkinyt. Sen jälkeen hän oli sanonut, ettei halua enää ikinä asua siellä ja ei ole innostunut lähtemään edes käymään.

Tämän tarinan jälkeen mietiskelin omaa suhdettani Suomeen ja minulle tuli tytön kertomuksen jälkeen hyvin omistava olo Suomesta. En halua ajatella Suomesta samalla tavalla, että ei enää ikinä ja hyi ja en halua edes mennä käymään ja koti on täällä. En ole valmis luopumaan kotimaastani ja haluan pitää siitä kiinni. Juttelin myös yhden vanhemman saksalaisen miehen kanssa ja kun kysyin, kaipaako hän kotiin ja haluaisiko hän joskus mennä takaisin. Hän sanoi: There is no home back there. My home is here. Hän sanoi, että jossain vaiheessa ajatusmaailma kääntyy noin päin. Mielessäni mietin myös silloin, että en tiedä haluanko, että minulle käy noin. Ehkä se tapahtuu väistämättä, mitä kauemmin kotimaastaan on poissa, mutta tällä hetkellä, puolen vuoden jälkeen, on tunne että kotini on edelleen Suomessa.

Olen pohdiskellut paljon Suomea, suomalaisuutta ja verrannut paljon Suomea Australiaan. Hyvin eri tavalla alkaa asioita nähdä, kun niitä katsoo kauempaa. Kovasti sieltä pois halusin ja tokihan siellä oli ne omat syynsä, miksi halusin lähteä, mutta näin kauempaa tarkasteltuna Suomi näyttäytyy paljon paremmassa valossa. Kun täällä on nyt nähnyt, miten asioita hoidetaan (tai ollaan hoitamatta) ja miten hyvin Suomessa systeemit pelaa, niin kyllä sitä yhteiskuntaa ja sen toimivuutta on alkanut arvostaa ihan eri tavalla. Suomessa on helppoa elää ja yhteiskunta pitää huolta hyvinkin pitkälle. Täällä ihminen on enemmän omillaan. Valitettavasti suomalaiset stressaavat hirveästi, ovat liiankin tehokkaita ja aina pitäisi vaan pystyä enemmän ja paremmin. Siellä ihmiset voisivat ottaa rennommin ja keskittyä enemmän elämästä nauttimiseen. Siellä on valmiiksi toimivat systeemit, joten olisi vara höllätä. Tätä Australian ”otetaan iisisti” – asennetta tuskin saa Suomeen koskaan tuotettua, mutta toivottavasti itse sitä täällä pystyn imemään mahdollisimman paljon ja hyötymään siitä sillä tavalla. Ja ehkä myös välittämään sitä eteenpäin lähimmäisilleni.

Oma sopeutumiseni tänne on ollut hankalaa. On sattunut eteen kurjia työpaikkoja ja työpaikkakiusaamistakin. Uuden työn löytyminen ei ole helppoa tällä hetkellä edes australialaiselle, joten mamuna ei ole ainakaan helpompaa. Haen kaikkia mahdollisia töitä, mutta mitään vastakaikua niistä en saa. Jollain tasolla olen jo luovuttamassa ja ajatukset ovatkin paljon olleet Suomeen paluussa. En haluaisi luovuttaa helpolla, mutta kauan en voi vaan istuakaan tekemättä mitään, koska en halua käyttää kaikkia säästöjäni täällä istumiseen. Minulla on eräs suunnitelma parin kolmen vuoden päähän ja sitä varten tarvitsisin niitä säästöjäni. Joten jos asiat eivät ala sujumaan, niin vaihtoehtoja ei ihan hirveästi silloin ole.

Paljon olenkin pohtinut paluuta ja varmaan paljon siihen on vaikuttanut vallalla oleva kulttuurishokki. Mutta jos täältä joutuisi lähtemään takaisin, ei se helppoa tulisi olemaan. Täällä on omat isot plussansa ja tämä oli pitkäaikainen haaveeni. Toivonkin, että jos täältä kotiin palataan, niin siihen on joku painava syy, joka pakottaa lähtemään. Eli ettei päätöstä tarvitse itse tehdä – should I go or should I stay? 

Sitä en kuitenkaan kadu, että tänne tultiin. Jos en olisi lähtenyt, olisin aina halunnut pois. Nyt pääsin pois ja jos palaan takaisin Suomeen, pystyn ehkä (toivottavasti) jatkossa elämään siellä tyytyväisempänä. Osaan arvostaa niitä asioita, jotka Suomessa ovat itsestäänselvyyksiä, mutta mitä täällä ei ole. Ihmiset ovat juroja ja joskus jopa hyvinkin töykeitä, mutta suomalainen pitää sanansa. Tekee mitä lupaa ja asioista ei höpistä vain lämpimikseen. 

Yksi painava syy paluuseen voi olla se, ettei saada pysyvää viisumia. Sitten meidät kyllä potkitaan surutta ulos ;) Mutta siinä tapauksessa olemme saaneet asua täällä kolme vuotta ja silloin se on hyvä niin. 15 vuotta olen haaveillut asumisesta ulkomailla ja nyt se on toteutunut. Olen saanut sen minkä olen halunnut ja päässyt maahan, johon halusinkin. Jos se kokemus jää kolmen vuoden mittaiseksi, se on silloin sen mittainen ja voin olla onnellinen siitä, että sain mahdollisuuden asua täällä. Monet haaveilevat ulkomaille lähdöstä, mutta eivät koskaan uskalla toteuttaa, tai muuten vaan ei ole mahdollista. Me pääsimme tänne, joten olemme onnekkaita.

Mitä maksaa?

Vai pitäisikö kysyä: MIKÄ maksaa? Australia on kallis maa. Länsi-Australia kuudesta osavaltiosta ja yhdestä territoriosta (opin tämän viikonloppuna, eli osavaltioita ei ole 7 vaan 6 + 1 territorio) on kaikista kallein. Syyksi väitetään kaivosbisnestä ja muita osavaltioita paremmat palkat. Krhm... Queenslandissa on enemmän kaivoksia kuin WA:ssa, eikä siellä vedota hintoja kaivoksiin. Wessit tuntuvat olevan niin pirun ylpeitä kaivoksistaan. Onhan niissä hyvät palkat (kuormurikuski tienaa vuodessa reilusta yli 100000 AUD), mutta kas kun kaikille ei riitä kaivostöitä eikä kaikilla sinne ole edes halua. Silti jokainen tuntee kukkarossaan tämän buumin aiheuttamat hinnannousut.

Mitä elämä WA:ssa sitten maksaa? Päätin tehdä pientä koontia elämän hinnasta tällä maailman kaistaleella. Perthin hinnoista en tiedä sen enenpää, kuin että vuokrat ovat siellä paljon kalliimmat kuin täällä Bunburyssa, mutta bensa ehkä himppusen halvempaa kilpailun vuoksi.

Ensiksikin Euron ja Australian dollarin kurssi. Se oli meidän tänne tullessa 0,8 eli yksi dollari on 0,8 euroa. Tällä hetkellä kurssi näyttäisi olevan 0,72. Laskin eurohinnat 0,8 kurssin mukaan, koska sinne kurssi todennäköisesti tulee kapuamaan tämän notkahduksen jälkeen.

Bunburyssa vuokraa maksetaan kaikkea väliltä 200 - 700 $ / viikko eli kuukaudessa 800 - 2800 $. Euroissa tämä tekee 640 - 2240 € / kk. Meidän uuden asunnon vuokra on kuukaudessa 1056 €. Tai no periaatteessa vähän enemmän, koska vuokrat maksetaan täällä viikottain ja kuukaudessahan monesti on enemmän kuin tasan 4 viikkoa. Tuo vuokra on siis neljän viikon vuokra.

Olemme käyttäneet lämmitystä syksyn ja talven aikana hyvin säästeliäästi, koska sähkö on täällä julmetun kallista. Uskokaa tai älkää, mutta WA:ssa on tasan yksi sähköyhtiö eli kilpailutusta ei ole. Hinnat siis voivat olla mitä vaan, koska valinnanvaraa ei vaan ole ja pakko sitä sähköä on olla. Lisäksi tarvitaan kaasu, jolla lämmitetään vesi ja monesti myös hellat ja uunit. Lämmityskuukausilta meidän sähkölasku oli 51 $ eli n. 40,80 € plus siihen kaasu 30 $ = 24 €. Paljonkos siellä Suomessa se sähkö maksoikaan? Muistaakseni selvittiin aika paljon halvemmalla, kuin 65 € / kk. Paikkalliset maksavat sähköstä tuplasti enemmän, koska tuhlaavat sitä tuplasti enemmän. Me köyhät puetaan enemmän vaatetta päälle ja palellaan.

Tässä maassa on tasan kaksi vaihtoehtoa, jos haluaa rajattoman netin. Eli joko otat paketin, jossa on tietty määrä dataa tai sitten valitset näistä kahdesta rajattomasta sen toisen. Meille näistä vaihtoehdoista kävi vain toinen, koska toinen operaattori ei toiminutkaan Bunburyssa. Meidän netti maksaa kuukaudessa 59,80 $ eli 48 €. Ne liittymät, joissa oli rajattu limitti, maksaa vieläkin enemmän. Normaalihinta netistä on n. 90 $ / kk eli 72 € /kk. Kuinka moni maksaa Elisan liittymästä yhtä paljon?? 

Puhelinliittymät ovat paketteja, joissa maksetaan tietystä määrästä dataa ja puheluita. Sitten kuukauden ajan kulutat hinnaston mukaisesti puheluita, tekstrareita ja dataa ja limitti joko riittää, tai sitten ei riitä. Eli täällä ei voi ostaa liittymää jollain kuukausimaksulla + maksaa hinnaston mukaisesti puheluista yms, vaan maksat tietyn määrän kuukaudessa liittymästä ja käytät sitä koko rahan edestä tai et. Monopoliasemaa pyörittää Telstra, koska minkään muun operaattorin kuuluvuusalueeseen ei kuulu kuin isoimmat kaupungit. Ja tästäpä syystä Telstran hinnat ovat sen mukaiset. Mm. halvin paketti maksaa 60$/kk... Itse päädyin Pre-paidiin, jossa toki saan vähemmän dataa, mutta maksan siitä kuukaudessa vain 30$ eli 24€. Toistaiseksi 500mb on riittänyt. Suomesta taitaa saada melkoisen isoja paketteja, joista ei pulinat lopu kesken,  ja melkoisen edullisesti sieltä niitä liittymiä saa. Plus sitä valinnanvaraakin on aika paljon enemmän... 

Pienen auton rekisteröinti maksaa puoleksi vuodeksi 261,35 $ eli 209€. Tämä on siis vähän kuin Suomessa pakollinen liikennevakuutus. Ilman tätä ei voi ajella. Samalla tämä on ns. "katsastus". Täällä ei siis autoja katsasteta millään tavalla. Jep. Saa ajella millaisella rutkulla tahtoo. Auton vakuutus on halvempi kuin Suomessa, mutta ei nyt tähän hätään ole sille hintaa kertoa. Myöskin autot ovat täälläpäin edullisempia. Me maksettiin 2008 Huyndai i30 6880€. Saisiko vastaavaa kotteroa Suomesta? No ei kyllä saa.

Tähän väliin voisin mainita, että muuttamaan ei täällä kannata kovin usein näköjään ryhtyä. Netin siirto uuteen osoitteeseen maksaa 99 $ (79€) ja sähkön ja kaasun siirrot yhteensä 70 $ (56€). Netin siirtomaksusta selvittiin sillä, että luvattiin olla Dodon kanssa naimisissa vielä kaksi vuotta pidempään.

Mitäs se ruoka sitten maksaa? Hiippailin Woolworthissa (toinen niistä isoista kauppaketjuista, toinen on Coles) ja kuvailin salamyhkäisesti hyllyjä ja hintalappuja. Kuvien laatu on mitä on, koska en halunnut jäädä kiinni tekosistani ja räpsin vain ohimennen nopeasti.

*Lisäys jälkikäteen. Juttelimme naapurimme ja samalla nykyisen, parin päivän päästä entisen, vuokranantajamme kanssa. Hän sattui sopivasti kysymään, että vieläkö olemme sitä mieltä, että Australia on kallis. Hän kertoi omasta ja poikansa terveysvakuutuksesta. Vaikka Melanie on yksinhuoltaja, joutuu hän maksamaan perhelisää vakuutuksesta ja hänen laskunsa on vuodessa $4000!!!!!! (3200€) Holy moly! Meinasin pudota penkiltäni...(Meillä ei ole vakuutuksia...)

Kahviko Suomessa kallista? Miltäs tuntuisi kahvin kilohinta 41,50$ eli 33€/kg?? Tarjouksessakin 21,20€/kg.

Normaalihinta 3.50, nyt tarjouksessa 3,50!! Punaisen lapun 4,15 on näköjään vain huijausta.

Mandariinit 4,80€ / kg

Rockmelon (onko tämä sitten verkkomeloni?) 5,60€/kg.

Farmers Marketissa 4,80€ per kappale. Eli kumpi onkaan halvempaa?? Vaikea sanoa.

Wolliessin oma merkki (eli kuin Pirkka) mehu nyt tarjouksessa 5,60€ kaksi pulloa. Ja tämä ei ole täysmehua, vaan suurinosa litkusta on vettä.

4,60€ kilo jugurttia. Ei rasvaa, mutta noin puolet jugurtista on pelkkää sokeria... Nam...

Luxusjugurtti 5,60€ / puoli kiloa eli reilun kympin kilo. Halpaa...

Paahtoleipäpussi 4,20€. Ok, on siellä vähän halvempiakin, mutta räppäisinpä tästä kalliimmasta kuvan. Ja tosiaan siinä saattaa olla hippunen myös ruista!!

Mitä munat maksaa Suomessa? 12kpl kenno 4€ Farmers Marketissa.

Maito maksaa kahden litran törpössä 2,80€ ja litran pullossa 1,75€. Mitäs se luomumaito maksoikaan Prismassa...Täältä WA:sta ei edes saa luomua, kuin korkeintaan erikoiskaupasta...

En millään muista, mitä juusto maksaa Suomessa. Täällä Edam 18,30€/kg. On muuten todella pehmeää eikä sitä voi leikata juustohöylällä. Ausseissa ei käytetä juustohöylää ja meillä onkin Maijun höylä lainassa, koska omamme on edelleen Melbournessa...

4€/kg tomaatit ja sitruunat samanverran. Nämä Farmers Marketissa, jossa yleensä ehkä himpun halvempaa, kuin normikaupassa.

Banaanit on nyt "halpoja". Vain 2,40€/kg!! Normaalisti hintalappu alkaa nelosella...

Valmiiksi poksautettuja poppareita.

Kerralla vähän enemmän. Normi ruokakaupasta ei saa yksittäisiä jäätelöitä, vaan sellaisen halutessaan pitää kipaista huoltoasemalle ja maksaa myöskin huoltoaseman hinta tötteröstä.

TimTamit ovat harmittavan usein tarjouksessa ;) No ei niitä kyllä ole tullut niin hirveästi syötyä. Ehkä niihin tuli jo yliannostus silloin 2009. Ja sitäpaitsi ovat kurjat menneet lopettamaan meidän lempparimaun.

Kesken kaurahiutaleostoksen saattaa yhtäkkiä tulla mieleen, että tarvitsen myös tennispalloja! Vieressä roikkui hyppynaruja. Ja huomatkaa. Kaurahiutaleet tarjouksessa 4,99. Normaalisti 4,99.

Karkkihylly on pitkä, mutta täynnä pelkkää kuraa. Suklaa on ihan ok, mutta ei vedä vertoja Fazerille!

Woolworthilla on oma luomutuoteperhe. Eikä nämä tuotteet ole kovinkaan paljon kalliimpia, kuin normaalitkaan.

Luomupähkinöitä.

Ja sitten se bensa. 1,215€ / l. Jeee!!! Täällä on sentään joku asia halvempaa kuin Suomessa!

 Lopuksi muutama kuva Farmers Marketista.

Mitä kuuluu talven keskelle?

Matkalla kirjastosta kotiin.

Toinen talvikuukausi pyörähti käyntiin pari päivää sitten ja kelit ovat olleet suotuisia. Päivällä huppari päällä kävellessä tulee kuuma ja täytyy kiskoa huivia pois kaulasta. Öisin sitävastoin on edelleen jäätävää ja loppuviikoksi luvataan yölämpötilaksi 2-3C... Aamuisin on luvassa myös kohtalainen huurreriski olemassa. Päivälämpötila tipahtaa +14-15C paikkeille (viimepäivät on saatu nauttia +20C:sta), mutta tuota alemmaksi ei enää pitäisi mennä.

Työrintamalla on edelleen hilaista kuin huopatossutehtaalla. Työpaikkoja on ollut vähän haettavissa, mutta toivonmukaan pikkuhiljaa alkaa vilkastua. Täällä heinäkuu on kuin Suomessa tammikuu, eli firmat saavat uudet budjetit ja rahaa pitäisi taas olla. Uusi verotusvuosi siis käynnistyi. 

Myrskypilvet menivät Busseltoniin ja jättivät onneksi Bunburyn rauhaan.

Uudet popot pääsivät rannalle.

Hankala palapeli.

Kirjan takaa siintävä maisema.

Olen viettänyt vapaa-aikaani mm. käymällä kirjastosta lainaan palapelejä (aivan mahtava juttu, että kirjastosta saa lainata palapelin!) ja käynyt rannalla lukemassa kirjaa. Eräänä päivänä kävimme lounaalla rocky pointilla ja katsoimme, kun jotkut hullut olivat kallioitten edessä aaltomylläkässä. Oli kuin kaverit olisivat olleet isossa pesukoneessa! Heidän hupiansa olivat isot aallot, jotka rantakarikkoon törmätessä aiheuttavat kunnon ristiaallon ja tällöin oikeaan kohtaan osuessaan saa hyvät ilmalennot. Parhaimmillaan taisivat lentää arvioilta 5-6m ylöspäin!

Meidän vuokrasopimus tässä meidän iglussa päättyy elokuun alkupuolella ja aloimme ja hyvissä ajoin katsella parempaa. Kävimme kolmessa näytössä, joista ekaa ei edes haettu. Kahta haettiin ja saatiin se mieluisampi! Eli muutamme 1,5 viikon päästä uuteen osoitteeseen!! Kuvia laitan uudesta ihanasta kodistamme, kunhan saamme paikat järjestykseen. Asunto vuokrataan osittain kalustettuna ja vuokraan kuuluu myös TV!! Halleluujaa!! Puolen vuoden töllöttömyys siis päättyy. 

Tässä pari videota rocky pointilta. Hullut tyypit pesukoneessa ja upeita aaltoja talvisessa meressä. Kesäisin tällaisia aaltoja ei täällä nähdä.