Jälleen Ausseja potkimassa.

Joskus syksyllä kun kyselin state sponsorshipin käsittelyaikaa, sain vastaukseksi 1 week. No jostain syystä en tätä oikein usko ;) Aloitin hiillostuksen viikko hakemuksen jättämisen jälkeen ja nyt odottelen vastausta viestiini. Tätä steppiä täytyykin nyt urakalla potkia eteenpäin. Dead-line lähestyy...Enää 2kk aikaa laittaa viisumihakemus.

Kesäkissa :)

Mocca on kesäkissa henkeen ja vereen. Talvella se murjottaa ja hermot on piukealla, mutta kevään ja auringon koittaessa kissa rentoutuu ja nauttii elämästä. Tämä video on vuodelta 2010.

Lilja - osa 3

Kyllä siitä vielä hyvä kukka tulee ja toistaiseksi on säilynyt kissojen hampailtakin ;)

Mangon jännä päivä.

Tänään paistoi aamupäivällä aurinko etupihalle ja Mango kävi vähän tsekkailemassa tipuja. Naapurin Martta-pentu tuli tervehtimään ja meinasi saada kissalta turpaan.

Step 2.

Lauantaina laitoimme online -hakemuksen WA:n sponssaukseen. Siihen tarvittiin kolme liitettä:

• IELTS - testitulos
• Positiivinen skills assessment
• CV

Täyttelimme muutaman sivun kaavakkeita, joissa kyseltiin syntymäaikaa, millä ammattinimikkeellä haen, mitä sain kielikokeesta, mikä koulutus mulla on, kuinka paljon työkokemusta ja puolison tiedot. Lisäksi kyseltiin, mille region alueelle haluaisimme asettua, miksi, mitä olemme ottaneet selville näistä alueista ja tiedänkö minkälaisia työmahdollisuuksia siellä olisi. Kysyttiin myös listaa Aussi kavereista ja siitä, kuinka paljon meillä menisi rahaa muuttoon, minkä verran meille sen kustannuksen jälkeen jää rahaa, mistä ne rahat on saatu, mitä kuvittelemme elämän Australiassa maksavan ja koenko pystyväni elättämään siellä itseni ja puolisoni. Sen jälkeen koitti maksun aika ja 200$ hujahti matkoihin. Näistä kolmesta stepistä tämä on se halvin. Seuraava, eli itse viisumi, onkin sitten jo reippaasti kukkaroa keventävä tapaus.

Nyt taas odotellaan. Vaihteeksi. Sillä välin pitäisi katsoa kuntoon viisumia varten tarvittava liitenivaska. Siinä riittääkin skannattavaa...

The Kirje!

Posti kuljetti tiistaina pakettikortin kotiin. Olin tilannut yhden jutun netistä, joten oletin, että kyseessä on se paketti. Kävihän se toki mielessä, että entä jos se onkin kirje Australiasta??

Tänään kävin postissa ja kun poika ojensi mulle ison pahvisen kirjekuoren, tiesin heti mitä sisältä löytyy. Ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen :D

Huomenna skannaan paperin töissä ja sitten WA:n sponssausta hakemaan :)

Mikä on Mangon lempiväri?

Yhdessä vaiheessa Mangolle kelpasi vain pinkki. Teimme pienen eläinkokeen ja tässäpä tulos :D Tuo ihmeellinen surina, joka kuuluu silloin tällöin, on Mangon murinaa. MUN hiiri!!

1 step closer!!

Tänä aamuna silmät sikkurassa avasin sähköpostini iPadilla. Aamukahvi oli mennä väärään kurkkuun, kun huomasin, että Vetassessilta oli tullut mailia! Siinä sanottiin näin:

This email is to inform you we have completed the assessment of your application, please check your assessment outcome online.

Kädet täristen kirjauduin sisään (näpyttelin tunnukset väärin pariin kertaan, koska olin niin tohkeissani) ja hoin itselleni: multa lähtee taju, multa lähtee tajua, jos se on negatiivinen, niin ei peli vielä ole pelattu, on meillä vielä kortteja hihassa, multa lähtee taju...

Rullasin sivua alaspäin ja oli kyllä pidättelemistä, etten herättänyt talon väkeä riemunhuudahduksillani!

Skills Assessment: Positive (Your assessment result is SUCCESSFUL. Your detailed assessment result will be sent by post)  

Eli läpi meni, niin että roiskahti ja kusti polkee kirjeen postilootaan myöhemmin. Seuraava steppi on hakea WA:n sponssausta, kunhan kirje ensin tulee perille.

Bussilla aamulla töihin körötellessäni hymy oli korvissa koko matkan :)

Cheers!

 

Hevosia ja hyviä ostoksia.

Kävin eilen ystävän kanssa Horse Fair -messuilla. Pääsin näkemään mm. poliisihevosten näytöksen ja uskomattoman kylmäpäisiä kavereita ne kyllä ovat. Hevoset siis :) Hepat kävelivät ensin maahan levitetyn pressun yli, sitten tepastelivat tyhjien kaljatölkkien ja ilmapallojen läpi ja samalla ohittivat kaksi ihan silmillä liehuvaa isoa lippua. Ja ei ilmekään värähtänyt kummallakaan pollella! Toinen hevosista kapusi vielä kiikkerän sillan päälle ja seisoskeli siinä keinumassa kuin ei mitään. Vielä viimeiseksi näimme, kuinka poliisit nappasivat "rosvon" :) 

Paikalla oli paljon erirotuisia heppoja. Lempparini olivat valtavat chlysdalen hevonen (163-183 cm) ja shire (tammat 163 cm ylöspäin ja orit 173cm ylöspäin), joka on maailman suurin hevosrotu. Tässä pari googlesta haettua kuvaa, joista koon näkee selvästi.

Shire

Chlysdale

Muita suosikkejani olivat arabi (147-155cm) isoine räpsysilmineen ja quartenhevonen (140-160cm), joka on yksi maailman nopeimmista hevosista. Nimensä se on saanut siitä, että aikanaan päästäkseen kantakirjaan, sen on tullut juosta neljännes mailin matka tietyn ajan alle. Lyhyillä matkoilla tämä hevonen voi saavuttaa jopa 88 km/h nopeuden! Arabi taas on kestävyydeltään huippuluokkaa. Onhan sen pitänyt jaksaa kantaa sheikit kuivien aavikkojen halki.

Arabi

Quarter

Messuille mennessä minulla oli ajatuksena hankkia uudet ratsastushousut ja olin jo etukäteen päättänyt, että ne ovat denim-housut ja kokopaikoilla. Löysinkin laadukkaat pökät hyvästä tarjouksesta ja löytyipä niihin hyvin mätsäävät kesähanskatkin, joissa taatusti on pitoa :)

Tulipas taas aika hevospainotteinen teksti. Ei tästä kuitenkaan mitään heppablogia ole tulossa, don't worry :)

Lilja - osa 2

Meidän lapsi kasvaa ja pari uuttakin tulokasta on aluillaan :)

Hevoskärpäsen puraisema.

Harrastin lapsena ratsastusta epäsäännöllisesti ja lähinnä ns. villeillä talleilla. Näin aikuisiällä toivon, että olisin silloin nuorenpana saanut käydä ihan kunnon tunneilla ja oppinut lajin jo penskana. Aikuisena kun tuppaa kehittymään itsesuojeluvaisto, joka monesti hankaloittaa tässä lajissa.

Heppakärpänen puraisi uudelleen Ausseissa useamman vuoden tauon jälkeen. Kävimme silloin rannalla laukkailemassa, joka on ollut unelmani pikkulikasta lähtien. Minun heppa oli melko reipas menijä ja isokokoinen ja sen pidättäminen oli aika työlästä. Ja varsinkin, kun ratsastuksessa oli ollut taukoa, en ehkä osannut rentoutua riittävästi. Upea elämys se silti oli!

Vallu - Kilon talli

Kotomaassa aloittelin harrastusta uudelleen 2010 keväällä ja kävin muutamia kertoja irtotunneilla Kilon tallilla. Kesällä kävin viikon kestävän yleiskurssin ja 60cm estekurssin samaisella tallilla. Syksyllä kävin vielä muutamalla tunnilla, mutta into jostain syystä lopahti. Liekkö märkä syksy vaikuttanut asiaan...En kokenut olevani riittävän kelikestävä ;)

Donna - Leppävaaran ratsastuskoulu

2011 keväällä taas innostuin uudelleen hevosen selkään ja kävin ottamassa irtotunteja n. kerran viikossa Leppävaaran ratsastuskoulussa. Kesäksi otin samaiselta tallilta viiden kerran ratsastuskortin sekä Kilon tallilta istuntakurssin ja 70cm estekurssin. Tällä kertaa purema oli sen verran kova, että otin Kilon tallilta vakkaritunnin ja olen nyt käynyt puolisen vuotta kerran viikossa ratsastamassa.

Maneesikauden alettua hepat pöllöilivät oikein urakalla ja melkein joka tunnilla tippui joku - minäkin kerran. Tästä tuli pieni kammo (edellisen olin juuri saanut selätettyä) ja jossain vaiheessa jo mietin, että lopetanko kokonaan, kun alkoi jo hirvittää niin paljon. Joulutauko sai aikaiseksi lisää panikointia, koska heti kun tulee pieni katko ratsastuksessa, alkaa jotenkin jänskättämään. Unohdin hyvin nopeasti moiset harkinnat ja hepatkin tuntuivat vähän rauhoittuneen. Jostain syystä vaan jonkinlainen innostuksen puute vaivasi. 

Rosie - Kilon talli

Pakkasten takia helmikuussa peruin pari tuntia ja tauko teki selvästikin hyvää. Tauon jälkeen olen taas ollut into piukeana joka keskiviikko (tai oikeastaan jo tiistaina) ja innolla odotan viikottaista tuntia. Tänään varasin itselleni taas viiden kerran kortin Leppävaaran tallilta (saa vähän uutta irti kun on uusia heppoja alla ja eri opettaja ja opetustyyli) ja elokuussa lähdemme ratsastuskaverini kanssa Kuusekännyyn Viroon kolmen päivän vaellukselle. Lisäksi suunnittelimme A:n kanssa kesälomalla menevämme hänen kotiinsa maalle ja kävisimme siellä ratsastamassa viiden kerran tehotreenin. A ei ole montaa kertaa ollut hevosen selässä ja olen yrittänyt innostaa, jotta pääsisimme joskus yhdessä vaelluksille jonnekin upeisiin maisemiin. Tuolla maalla A saisi varmasti yksilöllistä opetusta todella paljon edullisemmin, kuin täällä pk-seudulla. Ja minä ehkä saisin hypätä ja ajattelinpa kysäistä, saisinko mennä myös ilman satulaa ;) 

Eli siis varsin mukava heppakesä tiedossa :) Omat viikkotuntini Kilossa jatkuvat toukokuun loppuun ja harkitsen loppukevääksi ottavani toisenkin tunnin eri opettajalle. Saas nähdä :) Kallis harrastushan tämä on, mutta olen selkeästi jaksanut talven paljon paremmin, kuin pari edeltäjäänsä ja olen melko varma, että tämä harrastus on siihen syynä. Kaikki murheet, kiireet ja väsymys haihtuvat samantien, kun astuu talliin. Terapeuttista :) Ja onpa siinä kunto ja habakin kasvanut! Tässä lajissa on hienoa se, että koskaan ei ole ns. valmis vaan aina voi kehittyä lisää. Vuoden aikana olen huomannut kehittyväni huimasti ja pieniä ja suuriakin ahaa-elämyksiä on hevosen selässä tullut koettua. Todella palkitsevaa!

Tänä viikonloppuna on heppailua tiedossa ensin Sotahevonen -leffan merkeissä ja sitten Horse Fair-messuilla.

Hätyyttelyä taas.

Jälleen eilen laitoin viestiä Vetassessiin, että nyt on tasan 14 viikkoa siitä, kun saitte paperini ja olen sen urgent- forminkin laittanut. Tartten tulokset asap jne. Sieltä tulikin vastaus jo tänään:

Dear Virve,

Please be advised that your case is currently under urgent assessment. 

Ei kai auta kuin malttaa mielensä ja odotella kiltisti. Eiköhän se sieltä kohta tule :)