Elämä on yllätyksien mestari!

Bongasin n. viikko sitten Dundernewsissa ilmoitukseen, jossa pariskunta etsii 8kk pojalleen lastenhoitajaa Brisbaneen. Nainen on suomalainen ja mies aussi ja molemmat ovat eläinlääkäreitä. Kotoa löytyy kissoja, koiria ja kanoja. Vinkkasin asiasta A:lle, että eihän se ota jos ei annakaan laittaa mailia ja kysäistä. A on tottakai ylikoulutettu sairaanhoitajan papereillaan, mutta mikä estää kysymästä :)

Pari päivää sitten A sai vastauksen mailiinsa ja ilmoituksen jättänyt nainen vaikutti melko innokkaalta A:n kokemuksesta ja pätevyydestä! Valitettavasti näin äkkiseltään tutkittuna näyttäisi siltä, ettei sellaista viisumia ole, jolla pääsisimme Brisbaneen ja A voisi mennä lapsenhoitajaksi tähän perheeseen. Minä taas innostuin ajatuksesta opiskella oppisopimuksella eläintenhoitajaksi pariskunnan klinikalla. Kaiken kukkuraksi vielä paljastui, että heillä on kaksi Devon Rexiä!! Alkaa vaikuttamaan jo lähes kohtalolta :D

Nainen lupasi selvitellä porsaanreikiä, josko jotain viisumia olisi mahdollista hakea. Jos ainoaksi vaihtoehdoksi paljastuisi sellainen viisumi, mitä ei voi päivittää permanentiksi, niin sitten näkisin järkevämpänä pysyä nykyisessä suunnitelmassa. Landeviisumin kun voi helposti päivittää pienellä rahalla pysyväksi kahden vuoden lännessa oleskelun jälkeen ja sitten olisimmekin vapaita liikkumaan minne päin Australiaa ikinä mieli halajaa.

Mutta katsotaan mielenkiinnolla, mitä Immigrationin sivuilta löytyy ja löytyisikö mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa. Jos sattuisi tuuri ja tällainen oljenkorsi jostain löytyisi, niin sitten meidän lähtö DownUnder olisi jo mahdollisesti tämän kevään aikana! Hui!