torstai 22. joulukuuta 2011

Talikon varteen.

Sattumalta huomasin "omalla" tallilla auki olevan viikonloppu tallityöntekijän paikan. Hetken aikaa asiaa pohdin ja vielä saman päivän aikana kilautin ilmoituksessa olleeseen numeroon. Kerroin rehellisesti, että pahemmin kokemusta ei ole, mutta hepat on tutut ja asun aika lähellä. Tästä tallin omistaja innostui ja kutsui minut haastatteluun. Viikko sitten kävin haastattelussa ja sain paikan! Eli minusta tuli palkallinen tallityttö :D

Teen siis lauantaivuoron ja tehtäviin kuuluu hevosten ruokkiminen aamulla ja karsinoitten putsaus. Välillä voi lähteä kotiin ja tulla tallille takaisin, kun tunnit on ohi, ruokkia hepat ja viedä ne tarhoihin. Taas voi kipaista kotona ja mennä illemmalla ottamaan hevoset sisälle ja antaa ruoka. Eli miinuksena hommassa on, että siihen menee koko päivä ja ilta venyy pitkäksi.

Työ on kuitenkin hyvää vastapainoa oikealle työlleni sekä psyykkisesti että fyysisesti. Päivätyössäni alan tekemään 80% työaikaa ja olen siis maanantait vapaalla. Näin saan 2 peräkkäistä vapaapäivää. Rahallisestihan varmasti häviän jonkun verran, mutta toisaalta toivon saavani tallityöstä henkistä pääomaa sillä hinnalla. Eikä mielestäni tässä maailmassa tärkeintä aina ole se raha. Valitettavan usein se nykymaailmassa on se, joka puhuu.

Vähän tietysti jännittää olla vastuussa jonkun toisen eläimistä (isoista sellaisista), mutta etu on tietenkin se, että suurinosa niistä on ennestään tuttuja. Lisäksi jänskättää tarkenenko tallissa myös pakkasilla :D (voihan se olla, että tulee jopa hiki talikkoa heilutellessa...)

Ei kommentteja: