Minunkin mielestä grillattu broileri tuoksuu ja maistuu hyvältä - en vain syö sitä.

Sain eräältä blogin lukijalta kirjavinkin: Eläinten syömisestä, kirjoittanut Jonathan Safran Foer. Sattumoisen tämä kirja löytyi meidän kirjastosta ja nappasin mukaani. Takakansi kuvaa kirjaa näin:

Tiedätkö, mistä syömäsi liha on peräisin? Lihaa on tarjolla enemmän kuin koskaan, ja se on halvempaa kuin ikinä. Mutta tiedämmekö, että lihantuotannossa on tehtävä monia myönnytyksiä edullisen lihan eteen ja että vuonna 2050 maailman karja syö saman verran kuin neljä miljardia ihmistiä? Söisinkö pihvini, jos tietäisin, miten paljon eläimelle on aiheutettu kärsimystä? Miksi tuen ympäristöä saastuttavia lihateollisuuden suuryrityksiä? Kuinka epätäydellistä eläintenpidon ja teurastuksen pitää olla, ennen kuin niihin todella puututaan?

Päätin kirjoittaa blogiini referaatin kirjasta. Tarkoitukseni ei ole käännyttää kaikkia maailman lihansyöjiä (jos yhtäkään) kasvissyöjäksi, mutta toivoisin ihmisten enemmän ajattelevan, että jokainen voi vaikuttaa valinnoillaan. Jos jokainen sekasyöjä pitäisi kerran viikossa kasvisruokapäivän, tämä meidän rakas ja kaunis maapalleromme kiittäisi. Lisäksi monta elävää olentoa vähemmän tehotuotettaisiin ja tehotapettaisiin vuodessa. Jo pelkästään Yhdysvalloisa teurastetaan yli 10 miljoonaa maaeläintä vuodessa. Lihansyönti on yli 140 miljardin dollarin teollisuutta, joka käyttää hyväkseen lähes kolmanneksen planeettamme maa-alasta, muokkaa merten ekosysteemejä ja saattaa hyvinkin määrittää maapallon ilmaston tulevaisuuden. Yhdysvaltalaiset syövät elämänsä aikana keskimäärin lihamäärän, joka vastaa 21 000 kokonaista eläintä.

Ympäristö. Tehotuotanto lyhyesti ajatellen on teollinen maatalousjärjestelmä, jossa eläimiä (kymmeniä, jopa satojatunhansia yksilöitä) muunnellaan geneettisesti, niiden liikkumatilaa rajoitetaan ja niille syötetään luonnottomia rehuja. Tehotuotannossa tuotantokustannukset supistetaan mahdollisimman pieniksi ja jätetään ulkoiset kustannukset - esim. ympäristön tuhoutuminen, ihmisten sairaudet ja eläinten kärsimykset -järjestelmällisesti huomiotta. Maapallon lämpenemiseen karjataloudella on 40% suurempi vaikutus kun maailman koko liikenteellä. Mikään ei aiheuta läheskään yhtä paljon kärsimystä eläimille kuin lihansyönti, eikä millään muulla arkisella valinnallamme ole suurempaa vaikutusta ympäristöön. Arviot osoittavat, että kanojen, nautojen ja sikojen ulosteet ovat saastuttaneet jokia 54 000 km matkalta (Jenkeissä). Vertailun vuoksi: maapallon ympärysmitta on n. 40 000 km.

Ihmisten terveys. Kirja käsittelee tilannetta USA:ssa ja meillä Suomessa terveyspuoli on paremmalla tolalla - onneksi. Vai miltä kuullostaisi lintujen jäähdytys vesialtaassa, jossa likaiset (uloste) ja sairaat linnut aiheuttavat kontaminaation myös puhtaisiin lintuihin. Tämä p***avesi imeytyy lihaan ja päätyy ihmisten lautasille. Bon appetit! Suomessa jäähdytys tapahtuu ilmajäähdytyksellä, joten tätä ilmiötä ei meillä esiinny.

Jokainen on varmasti kuullut H5N1 -viruksesta, SARS:ista jne. Nämä virukset muhivat linnuissa ja sioissa ja siirtyvät sitä kautta ihmisiin. Kuinka suuri vaikutus näihin influenssoihin on tehotuotetulla lihalla? Kuinka paljon sairaudet ovat lisääntyneet tehotuotannon myötä? Lihakarjalle syötetään miljoonia kiloja antibiotteja ennaltaehkäisevänä ja broireleille mätetään kasvuhormoneja. Nämä päätyvät myöt lihansyöjän elimistöön. Nykyisin ihmisillä on paljon enemmän sairauksia, joita ennen ei tavattu lainkaan: nuorten diabetes, tulehdus- ja immuunikatosairaudet, allergiat, astma, tyttöjen murrosikä alkaa aikaisemmin...

Suomessa on suositus, että antibiootteja käytetään vain silloin, kun eläinlääkäri näkee sen aiheelliseksi. Lääkkeiden käyttö on kuitenkin ollut Suomessakin kasvussa.

Kalat. Kaloihin monellakaan ei ole tunnesidettä ja ne asuvat jossain valtamerissä emmekä niitä hirveästi tule ajatelleeksi. Melko tuore tutkimus osoittaa, että kalat kokevat kipua enemmän, kuin aikaisemmin on luultu. Kalat tuntevat herkästi esim. vedenpaineen vaihtelut kehossaan, miksi siis nostokoukun iskeminen kalan silmään on sallittua? Eihän kukaan hyväksyisi moisen koukun iskemistä koiran silmäänkään. Onko tuskallisen kuoleman aiheuttaminen mille tahansa kokevalle eläinlajille julmaa vai onko julmaa aiheuttaa tuskallinen kuolema vain joillekin eläinlajeille? Jos joku päivä kohtaisimme itseämme älykkäämmän elämänmuodon, joka suhtautuisi meihin samalla tavalla kuin me kaloihin, millä argumentilla vastustaisimme syödyksi tulemista?

50-100 vuotta sitten uiskennelleista suurista saaliskaloista on jäljellä enää vain kymmenesosa. On ennustettu, että kaikki kalalajit romahtavat totaalisesti alle viidessäkymmenessä vuodessa - silti samalla kaloja pyydetään, tapetaan ja syödään koko ajan enemmän. Kaloihin kohdistuva toiminta on alkanut muistuttaa hävityssotaa. Joka vuosi kaloja pyydetään yli 1,4 miljardilla pitkäsiimakoukulla, joissa syöttinä on kalan-, kalmarin-, tai delfiininlihaa. 1200:lla 50km pituisella verkolla, jolla yksi laivasto voi nostaa vedestä muutamassa minuutissa viisikymmentä tonnia merieläimiä. Pitkäsiimakalastuksen vuoksi vuosittain saa surmansa 4,5 miljoonaa merieläintä, mukaanluettuna 3,3 miljoonaa haita, miljoona marliinia, 60 000 merikilpikonnaa, 75 000 albatrossia ja 20 000 delfiiniä ja valasta.

Esimerkiksi yhtä katkarapukiloa kohden kuolee muita merieläimiä 26 kiloa. Sushilautasen takia on tapettu niin paljon muita eläimiä, että sushilautasen pitäisi olla halkaisijaltaan 1,5 metriä, että kaikki nämä "sivusaaliit" mahtuisivat lautaselle. Monet "sivusaaliina" kuolleet lajit ovat uhanalaisia.

Ns. Vapaipa kanoja. Kuva Julma totuus

Kanat. Mieti meneväsi täyteen hissiin, joka on niin täysi ettet pysty kääntymään törmäämättä toiseen ihmiseen. Muut jäävät jalkoihisi vaikkakin tämä on sinulle tavallaan siunaus, sillä lattia on kalteva verkko, joka viiltää jalkoihin haavoja. Jonkun ajan päästä jotkut muuttuvat väkivaltaisiksi ja toiset menettävät järkensä. Muutamat alkavat ruuan puutteen ja tilanteen toivottomuuden takia syödä toisiaan. Et pääse pakoon eikä kukaan tule korjaamaan hissiä. Ovi avautuu vain kerran, silloin kun elämäsi on aika päättyä. Silloin joudut vielä pahempaan paikkaan. Kirjassa kuvataan linnun teurastus melko tarkasti ja säästän teidät siltä. Itse aloin voimaan pahoin sitä kohtaa lukiessani...

Broilereita on jalostettu niin, että ne kasvavat kuusiviikkoisiksi ja ovat sen jälkeen teurastuskokoisia (Suomessa 35-39 päivän ikäisenä). Loppuajasta ne pystyvät ottamaan pari askelta ja lysähtävät maahan. Niitten elimistö ei pysy mukana kasvuvauhdissa. Suomessa broilerilla on tilaa loppuvaiheessa siten, että neliömetrin alueella on n. 23 broileria. Kullakin eläimellä on siis liikkumatilaa vähemmän kuin A4 paperiarkkia. Lattiakanalassa kanoja saa olla neliömetrillä 9 ja luomutilalla 6. Munijakanoja ei syödä eli mitä tapahtuu munijakanan koiraspoikasille? Kukin voi pohtia vastausta...

Suomalainen sikala. Kuva Julma totuus

Sika. Niin Suomessa kuin muuallakin emakot makaavat porsitushäkeissä, joissa ne eivät mahdu kääntymään. Syynä tähän on se, että muuten emakko litistäisi poikasensa. Jotkut tilat antaneet emakon olla vapaana ilman häkkejä ja silti porsaat ovat pysyneet hengissä, ilman että jäisivät emonsa alle. Karjuporsaiden kastroiminen tehdään ilman puudutusta, joskus jopa pelkästään käsin repien. Luomutiloilla ilman anestesiaa ja/tai puudutusta tehtävä kastraatio on kielletty Suomessa vuoden 2011 lopussa.

Suomi. Meillä asiat eivät onneksi ole yhtä hurjassa tilassa, kuin Jenkeissä, mutta myös Suomessa on viimeisen 50v aikana koettu suuria muutoksia eläintuotantoalalla ja muutokset jatkuvat. Vaikka meillä etäisyydet ovat pitkiä ja ilmasto aiheuttaa omat rajoituksensa, pyrkii Suomi tuottamaan yhtä halpaa lihaa kuin muuallakin länsimaissa. Se siis tarkoittaa samanlaista eläintenkohtelua kuin muissakin maissa. Eläintuotannon alalla työskentelevät tahot väittävät usein, ettei Suomessa ole todellista tehotuotantoa. Tehotuotanto määritellään sellaiseksi, jossa suuria määriä eläimiä pidetään pienissä tiloissa tuotannon maksimoimiseksi. Juuri tällaista suomalainen moderni eläintuotanto on. Suomen ja Yhdysvaltojen ero on siinä, että USA:ssa tilat omistavat isot yritykset, kun taas Suomessa tilat ovat perhetiloja. "Perhetila" status ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö tuotantomenetelmät poikkeaisi Jenkkien isoista yritysten omistamista tiloista. Kymmenien tuhansien broilereitten hoito ei ole yhtään sen yksilöllisempää, vaikka työntekijät kuuluisivatkin kaikki samaan perheeseen.

Suomessa lihantuotanto on kolminkertaistunut viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana. Maassamme tuotetaan lihaa vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa. Keskimäärin suomalainen syö lihaa lähes 80 kg vuodessa. 1950 -luvun alkupuoliskolla suomessa teurastettiin 0,1 miljoona kiloa siipikarjaa vuodessa. 2000 -luvulla määrä on noussut 100 miljoonaan kiloon vuodessa.

Luomu on nykyisin in. Meillä Suomessa on joitakin luomutiloja ja yleisesti ottaen luomueläimet ovat saaneet elää väljemmin, mutta luomutiloissakin on eroja. Myös luomutiloilla eläinmäärät ovat kasvussa, koska kysyntä on kasvanut. Valitettavasti tämä vaikuttaa luomutuotantoon siten, että myös se on muuttumassa entistä teollisemmaksi. Kuitenkin luomutilalla on hivenen paremmat käytännöt, kuin normaalituotannossa. Jotkut luomutilat voivat olla hyvinkin pieniä ja idyllisiä.

Parhaat oltavat lihakarjaeläimistä on naudoilla. Suomessa 90% naudanlihasta tulee maidontuotannosta eli meillä ei ole jaettu lihakarjaa ja maitokarjaa erikseen. Jonkun verran meillä kasvatetaan varsinaista lihakarjaa ja eläinsuojelullisesti nämä lehmät saavat elää varsin mukavasti. Emolehmät saavat hoitaa jälkeläisensä seuraavaan tuotantokauteen asti ja lauma elää vapaana pihatoissa ja niillä on usein ulkoilumahdollisuus myös talvella.

Uudessa-Seelannissa asuu onnellisia lehmiä.

Linkitän tähän loppuun vielä toisen blogin, jossa tätä kirjaa käsitellään ja kirjoittaja on myös ottanut selvää, kuinka meillä täällä Suomessa asiat ovat Eläinten syömisestä Suomessa