Outouksia.

Täällä asuessa vastaan tulee jatkuvasti outouksia, jotka ovat eritavalla kuin kotomaassa. Kirjoitin eritavalla, koska en halua käyttää sanaa huonommin (vaikka ne huonommin olisivatkin). Uusi maa, uudet kujeet, uudet tavat jne. Jos tänne haluaa sopeutua kunnolla, on turha ajatella asioista, että onpa tämäkin nyt p***eestä ja kyllä Suomessa vaan... Siksi yritänkin ottaa ärsytyksen aiheet kulttuurieroina ja yleensä aikansa kun ärsyttää, alkaa asiaan tottumaan ja ärsytys lievenee.

Ihan hirveän pitkää listaa en vielä ole saanut ärsytyksiä aikaiseksi, mutta pari asiaa on vähän kismittänyt. 

Sähköpostit. Olen hakenut vaikka kuinka ja montaa työpaikkaa ja kysellyt peräänkin, mutta en ole saanut vastauksia. Parista paikasta on laitettu viesti, että et nyt valitettavasti tällä kertaa valikoitunut, mutta esimerkiksi yhdestä labrapaikasta kyselin sähköpostitse perään, että no onkos mitään uutta rintamalla. Hiljaisuus. Ei siis kertakaikkiaan mitään vastakaikua. Suomessahan me osataan tämän sähköinen kommunikointi erittäin hyvin ja yleensä ihmisiltä saa vastauksen ja vieläpä suhteellisen nopeasti. Nämä täällä taitavat olla puhelinkansaa ja päätinkin nyt aloittaa soittelemaan hakemiini paikkoihin perään viestittelyn sijasta. 

Puhelinrakkaudesta kertoo sekin, että esimerkiksi osoitteenmuutosta ei moneenkaan paikkaan voi tehdä sähköisesti vaan soittamalla. Juurikin soittelin (jonotin ensin 20min) immigrationille päivittääkseni osoitetietomme. Täällä työntekijöillä on oltava verotusnumero (tax file number) ja osoitteen voi sinne muuttaa vain soittamalla (jonotusajaksi ilmoitetiin puoli tuntia, en jonottanut), käymällä paikalla (lähin toimisto Perthissä) tai postittamalla kaavake, jonka saa tulostettu heidän sivuiltaan. No ehkäpä tässä tapauksessa kusti saa polkea, mikäli jonotusaika on seuraavalla yrittämälläkin yhtä pitkä.

Laskujen maksu. Me Suomessa olemme tottuneet saamaan laskun mukana tilinumeron mihin lasku maksetaan omasta verkkopankista. Kätevää ja helppoa. Meille putkahti tällä viikolla ensimmäinen sähkölasku (joka oli yllättävän iso!!) ja ihmettelimme mihin tämä oikein maksetaan. Vaihtoehtoja oli monta. Pystyi maksaa postissa, soittamalla ja kertomalla pankkikortin numeron, sähkölaitoksen sivujen kautta (vaatii rekisteröinnin) ja mitähän muita vaihtoehtoja siinä olikaan. Päätimme rekisteröityä sivuille, joka ei käynytkään niin helposti. Rekisteröityminen sinänsä oli ihan helppo nakki, mutta emme päässeet kirjautumaan sivuille vaikka kuinka yritimme. Uutta salasanaa ei saanut tilattua ja sivuilla sanottiin, että jos on ongelmia, niin soita. Kas kummaa, taas saisi soittaa. No ei soitettu vaan jumpattiin uudelleen kirjautumisen kanssa toisena päivänä ja jotenkin ihmeen kaupalla päästiin lopulta sisälle. Päästiin maksamaan lasku, joka siis veloitetaan kortilta suoraan ja mikä tässä oli närästyksenaiheena, oli ylimääräinen maksu kortin käytöstä. Joo-o. Laskujen maksu maksaa!! Tässä tapauksessa 0,53% laskun summasta, joka lisätään seuraavaan laskuun. Siis ihan älytöntä! Mihin saa valittaa?? Kuluttaja-asiamies??!! Sinnekin varmaan pitäisi soittaa ja jonottaa puoli päivää.

Talot. Meillä kävi eilen handyman eli yleismieskorjaaja, joka laitteli repsottavia paikkoja kuntoon, joista oltiin listattu vuokranantajalle. Meillä oli ulko-oven alla parin sentin rako, josta mukavasti (?) puhaltaa tuuli sisään. Ei se näin kesällä mitään, mutta talvi arveluttaa ja eipä ole kovin energiatehokastakaan. Handyman laittoi oveen uuden listan ja silti sinne jäi vielä pieni rako. Mainitsin tästä ja ukkeli sanoi, että joo näissä vanhoissa taloissa on kaikki vähän vinossa ja tuo on paras mitä hän pystyi nyt tekemään. Että sillälailla. Vastasin miehelle, että jospa mulla olisi joskus uusi koti. Sitä odotellessa.

Meillä on tässä 6kk vuokrasopimus josta siis jälkellä vielä 5kk. Olen mielenkiinnosta selaillut vuokrataloja ja löysin aivan ihanan ja rempatun talon, joka oli lähempänä keskustaa ja merta ja vieläpä halvempi!! Miten voi olla? No välillä näitä tupsahtaa eteen. Vielä ei tietenkään mitään voida hakea, mutta katsellahan aina saa valmiiksi. Joskus parin kolmen kuukauden päästä voidaan oikeasti vähän alkaa kartoittamaan markkinoita ja miettiä vaihtoa, mikäli sopiva tulee eteen. Hyvähän tämäkin on, mutta ehkä voisi olla paremmassakin kunnossa. Eli jos löytyy parempikuntoinen suht samanhintainen ja hyvältä paikalta, niin vaihdetaan. Mutta siihen asti elellään tässä meidän mökkerössä. Saatiin vihdoin vähän mattoja lattioille ja tämä alkaa tuntua jo enemmän kodilta, joten eiköhän tässäkin viihdytä vallan hyvin :) Laittelen kuvia sitten myöhemmin, kunhan niitä ensin otetaan. Työhuone/vierashuone on vielä ihan tyhjä ja muutenkin on pientä askartelua ennen kuin viitsin kuvailla.

Näitten ärsytysten vastapainoksi voisin vielä loppukevennykseksi kertoa eilisestä. Olimme nähneet kauppojen seinillä mainoksia vammais-/terapiaratsastuskeskuksesta, joka etsii vapaaehtoistyöntekijöitä. Eilen aamulla oli infopäivä tallilla ja saimme Maijulta kyydin. Meille esiteltiin paikkaa, näytettiin demoratsastusta, esiteltiin hevosia ja kerrottiin tehtävistä. Ilmottauduimme mukaan ja aloitamme siellä ensi viikolla :) Ilmoitin itseni heppahenkilöksi ja Annu taas pääsee touhuamaan lasten ja nuorten kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Molemmille jotakin siis. Vaikutti todella mukavalta paikalta ja varmasti siitä saa itselleen paljon.

Kun puhuimme managerille, että meillä ei ole kyytiä, mutta haluttaisiin tulla tänne hommiin, hän esitteli meidän jengille ja johan löytyi kimppakyyti yhdelle päivälle :) Näin ne hommat järjestyy kun avaa suunsa eikä tarvitse jäädä kotiin nyhjäämään siksi, ettei ole kulkupeliä. Kerrottakoon vielä, että tallin ympäristössä asustelee kymmeniä kenguruita!! Että sellainen boonus vielä ;) Mukava päästä tekemään jotain ja saahan siitä mukavan merkinnän CV:een sekä mahdollisesti suosittelijoita. Hyvällä tuurilla saattaa ehkä joskus päästä itsekin hevosen selkään. Sehän sopisi mulle!