Noh. Ensinnäkin miten apteekissa asioidaan. Jos olet hakemassa reseptillä lääkettä, marssit tiskille jossa lukee "Scripts in" ja apteekkiapulainen ottaa reseptisi vastaan. Siinä sitten käydään läpi mitä tulit hakemaan ja voit joko odottaa paikanpäällä tai tulla hakemaan lääkkeesi myöhemmin. En tiedä/muista miten Suomessa on, mutta täällä voit myös hakea toisen henkilön lääkkeet, esim. puolisosi tai äitisi puolesta.
Reseptisi menee Dispensary Assistantin käsittelyyn eli tytölle, jolla ei tarvitse olla mitään koulutusta, ja hän etsii oikean lääkepurkin hyllyltä. Tässä on eroja apteekkien välillä ja esim. yhdessä pienessä apteekissa on oikein robotti (wau!!) ja farmaseutti itse näpyttelee tietokonetta ja saa robotista lääkepurkin. Mutta palataas tähän vanhanaikaisempaan systeemiin. Kun lääkepurkki on resepteineen korissa, se kiikutetaan vuorossa olevalle farmaseutille näytettäväksi ja hän kuittaa puumerkillä, että juu oikeaa kamaa on. Farmaseutteja saattaa olla vain yksi kappale vuorossa ihan keskisuuressa apteekissakin.
Seuraavaksi Pharmacy Assistant eli edelleen tyttö ilman koulutusta (toki koulutustakin saattaa olla takana, mutta ei ole pakko hei) huutelee henkilöä nimellä ja sitten tiskiltä, (ilman mitään yksityisyyssuojaa) annetaan lääke asiakkaalle. Jos tarve vaatii, niin sitten farmaseutti voi tulla paikalle selittämään asiasta enemmän, mutta monesti ei. Assistentti ottaa rahat ja toivottaa hyvät päivänjatkot.
Entäpäs jos on flunssa iskenyt tai heinänuha vaivaa? Menet kärkkymään tiskille ja pian sinua palvelee apteekkiapulainen (Pharmacy Assistant) ja kyselee, että kuinkas voin auttaa. Ai että päätä särkee. No mitäs tekis mieli? Meillä on tällaista panadolia sekä kodeiinilla että ilman ja ibuprofeiinia samoin. Kodeiinia siis käytetään paljon ihan perussärkylääkkeissä ja tottakai ihmiset jää siihen koukkuun. Jos asiakas on vähän hämärän näköinen, pyydetään näyttämään ajokortti ja ostotapahtuma kirjataan rekisteriin, jonka koko WA:n (mahdollisesti koko Australian) apteekit näkevät ja myös poliisi pääsee rekisteriin käsiksi. Näin voidaan seurata, jos joku narkki käy joka päivä eri apteekista ostamassa paketin. No palataas siihen ostotapahtumaan. Asiakkaalta kysellään, että oletkos käyttänyt tätä ennen ja onkos muita lääkkeitä samaan aikaan käytössä. Apteekkiapulaisen täytyy muistaa mitä kysyä minkäkin lääkkeen kohdalla ja esim. tietyt flunssalääkkeet eivät sovi, jos on verenpaineongelmaa yms. Ja siis muistutan vielä, ettei sillä apulaisella tarvinnut olla sitä koulutusta.
Ibuprofeiinia ja panadolia löytyy ihan perus ruokakaupastakin, mutta ei sentään kodeiinilla maustettua. Mutta vaikka sitä 200mg (vahvin mitä löytyy) ibuporeiinia saa Colesilta ja Wolliesilta, niin silti ne pidetään apteekissa tiskin takana ja niitä pitää pyytää erikseen. Siellä tiskin takana on myös Strepsilsit ja nenäsumutteet. Näin.
Mitäs muuta apteekista saa? No sieltähän saa melkein mitä vaan!! Tekisikö mieli vaikka namuja tai onko vessapaperi lopussa? Entä mites olisi pehmolelu tai tarttisitko ehdä valokuvalle kehykset? Juu näitä myydään apteekissakin. Ei toki niissä pienemmissä, mutta valikoima voi olla aika merkillinen näin suomalaisittain tarkasteltuna.
Nappasin kuvan yhdestä apteekin mainoksesta. Että mm. tällaista. Seuraavalla sivulla mainostetiin asfalttiliituja lapsille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti