Tuparit

Edellisessä mökkerössämme emme pitäneet tupareita. Se ei tuntunut kodilta ja ei sinne olisi kehdannut ketään pyytääkään. Tätä uutta taloa sen sijaan passaa jo näytellä vieraillekin ja kutsuimme joukon ystäviä tupareihin. Mukavaa oli ja innokkaimmat viipyivät aamuyöhön asti :)

Maiju, Dean, Naiomi, Ben

Travis, Maiju, Andrew

Minä, Mocca, Dean

Travis, Andrew, Ben, Naiomi

Travis, Annu, Dean

Dean

Mango ihmettelee ihmisiä.

 

Christmas in July (in August)

Koska Australiassa joulu sattuu keskelle kesää, on kätevästi keksitty viettää joulua toisen kerran myös talvella eli Christmas in July! Ja koska kuukausi ehti vierähtää elokuuksi, niin siksi sulkeissa August. Suomalaisilla Perthiläisillä on ollut perinne kokoontua puistoon rupattelemaan mukavia ja mussuttelemaan suomalaisia jouluherkkuja. Jokainen toi vähän jotain ja pöydän antimia herkuteltiin antaumuksella. Suosion taisivat vetää karjalanpiirakat ja munavoi!

Juhlista löytyikin muutama uusi tuttava, joten mikäs sen mukavempaa :) Sää helli ja lämmintä taisi olla +24C keskellä talvea :) Hyvä tuuri, koska ihan yhtä hyvin olisi voinut sataa ja tuulla 40km/h.

Uusi koti

Tai no eihän tämä nyt enää niin uusi ole. Olemme tässä nyt majailleet jo kaksi kuukautta, joten olisiko aika esitellä meidän kolo.

Meidän koti.

Sisäänkäynti

Näkymä ulko-ovelta. Oikealla olohuone, heti vasemmalla ruokailutila ja takana vasemmalla keittiö (Ikean!).

Ruokailutila. Pöytä ja tuolit kuuluvat asuntoon. Matto on meidän oma.

Jarrah-lattia.

Olohuone, jossa ei ole muuta omaa kuin matto ja tyynyt. Aussit tykkäävät tuollaisista muhkeista sohvista. Yök.

Käytävän päässä makuuhuone. Käytävän päässä vasemmalla työhuone ja oikealla kylppäri.

 

Takapihan terassi.

Puutarhan kasvillisuutta.

 

Hajanaisia huomioita

Wildlife Parkin hurmuri

Hupsista. On vähän vierähtänyt aikaa viimeisimmästä blogikirjoituksesta... Aikaa olisi ollut, mutta viitseliäisyyttä ei. Muutama juttukin on muhinut mielessä, joten aiheitakaan ei periaatteessa puutu. Noh, jos nyt vähän rustailisin, ettei vallan kuole tämä blogi pois.

Ajattelin koota muutamia pieniä huomioita Australiasta, mitä tässä nyt on mieleen juolahtanut parin päivän sisällä. Nämä kaikki asiat ovat vähän toisin Suomessa :) Toiset huonommin, toiset paremmin.

1. Kaupassa
Ei ole harvinaista, joskaan ei nyt sentään joka päiväistä tai edes viikkoista, että kassajonossa päästetään ohi, jos minulla on vain pari tavaraa käsissä ja edellä on kärryllinen ostoksia. Eihän tästä voi kuin tulla hyvälle mielelle :)

2. Puhuttelu
Aussit käyttävät sanoja "love", "darling" ja joskus jopa "gorgeous" puhutellessaan täysin vierasta ihmisitä. Esimerkiksi vaikka kassatäti saattaa sanoa, "here you go darling", kun ojentaa vaihtorahat. Jälleen kerran, nostaa mielialaa.

3. Bin day
Täällä jätteet kertätään isoihin pönttöihin (Sulo-pönttöjäkin löytyy!) ja meillä Bunburyssa on nykyisin kolme erilaista pönikkää. Vihreä biojäte, joka tuli vasta pari kuukautta sitten, punakantinen sekajäte ja keltakantinen kierrätysjäte. Kierrätysjätteeseen nakataan paperi, pahvi, metalli, lasi ja tietynlaiset muovit. Muovijäte on vähän hämärä, koska esim. muovupussit eivät käy, mutta karkkipussi käy. Täytyy sanoa, että en tiedä onko ihan joka kerralla mennyt oikein. Kierrätysjäte lajitellaan lajitteluasemilla ja kierrätetään eteenpäin. Bin dayn muistaa siitä, kun omaa katua alkaa täplittää pönikät ja naapurin pöntöstä voi tarkistaa, et olikos se kierrätyspöntön vai tavallisen vuoro. Jäteauto käy isolla kouralla kauhaisemassa pöntön hyppysiinsä ja heittää sisällön auton säiliöön. Illalla sitten kärrätään roskikset takaisin omalle pihalle.

4. Avaimet

Täällä tapahtuu paljon asuntomurtoja. Meidän talossa ovi on ihan jämäkän oloinen, mutta ne avaimet...Kuinkas helppo olisikaan teettää itselleen uusi avain, muuttaa pois vuokra-asunnosta ja murtautua sisään, kun uudet asukkaat ovat muuttaneet paikalle. Tällainen skenaario tuli juuri mieleen, kun avaimia taas päiviteltiin. Liekkö täällä kuultukaan sarjoitetuista lukoista? Meidän takapihan ovi lävähti tuulessa auki, vaikka oli mukamas ihan lukossa. Ei sitten ollutkaan kunnolla se metallivipstaaki kolossansa ja ovi olikin siis auki. Turvallista...

5. Ikkunat
Ikkunat täällä ovat yksinkertaisia ja hyvin usein alumiinikehyksisiä hirvityksiä ja kehyksien urissa on vuosisadan möhnät ja kuolleet hämähäkit sulassa sovussa. Ikkunan saa lukkoon sillä samanlaisella leikkiavaimella, kuin talotkin lukitaan ja ikkuna avautuu liukuen. Monta kertaa olen niittenkin turvallisuutta pohtinut. Ainakin niistä mukavasti pääsee raikas ilma sisään ja kovan puuskittaisen tuulen sattuessa oikein puhaltaa sisään. Kuten on tullut todettua: kylmä talvella, kuuma kesällä. 

6. Parasta ennen päiväys
Suomessa tietääkseni on laki, ettei päiväyksen ylittäneitä tuotteita saa myydä. Täällä niitä myydään surutta alennetulla hinnalla. Viime viikolla ostimme pari kesäkuussa vanhaksi mennyttä proteiinipatukkaa ja hyvin maistuivat. Viime viikolla satuimme erittäin oikeaan aikaa ruokakauppaan. Ihmettelimme, että mitäs torikokousta tuolla pidetään, niin sielläpä oli myyjä vihannes- ja hedelmälaatikoitten kanssa ja jakoi muovipusseja. Pussiin sai mättää niin paljon tavaraa laatikoista, kuin vain mahtui ja koko homma maksoi 3 dollaria eli alle kaksi euroa!!! Todisteena kuva saaliista. Ihan kelpo kamaa :) Banaaneista teimme banana bread -kakun ja loput pilkoin pakkaseen odottamaan kesän smoothieta. Nams! Kyllä köyhälle halpa ruoka kelpaa ;)

7. Ruoste

Koska asumme meren äärellä, on ilmassa paljon suolaa. Se näkyy mm. ikkunoissa ja ruosteena. Täällä tuntuu ruostumatonkin teräs ruostuvan! Alle puoli vuotta sitten ostetun pyöräni rattaat ovat ruosteessa ja muutama mutteri pyörästä myös. Ärsyttää. Täytyy toivoa, että öljy saisi ruosteen rapisemaan pois. Ehkä täytyy alkaa pyörää säilyttämään sisällä, josko se vähän hillitsisi ruostumista.

8. Sähkötolpat ja katuvalot
Australiassa sähkökaapeleita ei ole vedetty maan alle, kun se on niin kallista (myrskyssä kaatuneitten sähköjen korjaaminen sitten halpaa on??). Kun katseen suuntaa ylös ja tarkastelee näitä virityksiä, niin voisi kuvitalla tulleensa jonnekin päin Aasiaa. Pylväistä on vedetty piuhat taloihin ja pikkasen meikäiläistä pidempi yltäisi hyppäämällä tarttumaan sähköjohtoon. Katuvalot täällä on täysin olemattomat. Välillä saattaa nähdä lamppuja, jotka jopa valaisevat, mutta suurinosa sojottaa valonsa avaruuteen tai jonnekin muualle. Ainakaan maahan asti ne eivät tule. Olemme joutuneet (ja nähneet myös muitten tekevän näin) ajamaan pimeällä taajamassa pitkät valot päällä, koska katuvaloista ei ole mitään hyötyä. Ajoinpa kerran salilta tullessa risteyksen ohi, kun en vain nähnyt sitä!

Vapaaehtoilemassa

Olin miettinyt jo pitkään, että päivieni täytteeksi voisin käydä kysäisemässä, olisiko aivan naapurissamme sijaitsevassa Bunburyn Wildlife Parkissa (villieläinpuisto, jossa vain paikallisia eläimiä) vapaaehtoistyötä tarjolla. Tiesin jo ennestään, että sinne on mahdollista päästä ja hyvin pitkälti koko puisto toimiikin vapaaehtoisten voimin. Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi sinne soittaa ja kävin täyttämässä hakemuskaavakkeen. Ajattelin joutuvani jonotuslistalle, mutta pääsinkin haastatteluun ja heti seuraavana päivänä itse asiaan!



Ilmoittauduin töihin kaksi kertaa viikossa joka torstai ja perjantai. Työ alkaa klo 9 ja kestää vähintään neljä tuntia kerrallaan. Asumme siis puiston vieressä ja minulta kestää hitaasti lampsien mennä paikalle noin viisi minuuttia. Kirjaudun sisään ja suuntaan kulkuni kirkuvien papukaijojen ohitse toimistolle. Vapaaehtoiset huolehtivat eläinten ruokkimisesta kaksi kertaa päivässä, vesikuppien putsauksesta ja vedenvaihdosta ja eläinten asuintilojen siivoamisesta. Kaikenlaista muutakin hommaa voi ilmetä, kuten viime perjantaina levitimme puuhaketta sisääntulon lähettyville.

Näille tarjoillaan hiiriä kädestä.

 Aamun kierroksella jaetaan linnuille jyvät ja nisäkkäille pelletit, putsataan vesikupit, vaihdetaan vedet, siivotaan sotkut ja letkutellaan kulkuväyliä puhtaaksi. Ruokintakierroksen jälkeen täytetään jyväastiat kottikärryyn varmiiksi seuraavaa päivää varten, pestään eläinten lautaset ja  valmistellaan hedelmät ja lihat seuraavaa ruokintakierrosta varten. Lounaan jälkeen lähdetään uudelle rundille ja tällä kierroksella siis jaetaan hedelmät, vihannekset ja lihat. Pöllöille ja muille petolinnuille tarjoillaan mm. hiirenpoikasia ja tipuja. Itsekin olin pöllöjä syötellyt roikottaen hiirtä hännästä. Ei ehkä ihan se suosikkitehtäväni ;) 

Orpo kenguruvauva.

Pariskunta. Vihreä on uros.

Scooter söpöliini.

Työnkuvaan kuuluu myös papukaijojen kanssa seurustelua ja opossumin silittelyä :) Oma suosikkini on opossumi nimeltä Scooter, jota saa rapsutella ja silitellä. Valloittava otus! Lisäksi puistosta löytyy vombatti, joka toisinaan saattaa olla vähän pahalla tuulella, emuja, papukaijoja joka lähtöön, erilaisia pöllöjä, kookaburra, seepralintuja, ankkoja, mustia joutsenia, riikinkukkoja, jotain pieniä pomppivia eläimiä, joitten nimeä en tiedä, kenguruita ja vallabeja. Toimistossa on myös vauvakäärme ja tätä pythonin sukuun kuuluvaa käärmettä pidin itsekin kädessä. Jos käärmeestä voi sanoa, että se on suloinen, niin tämä kyllä on! Puiston asukkaisiin kuuluu myös muutama lisko, mutta ne ovat tällä hetkellä kirjastossa näytilla ja karussa puistossa suoritettavien remonttien takia. Pääsin myös yhtä liskoa pitämään kädessä viime viikolla, kun satuimme kirjastoon oikeaan aikaan. 

Vauvapython.

Australiassa harrastetaan hyvin paljon vapaaehtoistyötä ja suurinosa väestöstä sitä tekee jossain vaiheessa elämäänsä. Itse annan mielelläni aikaani eläinten hyväksi, kun sitä nyt tällä hetkellä on reilumman puoleisesti. Samalla saan itse paljon, opin uutta eläimistä, saan eläinterapiaa ja pääkoppakin voi paremmin, kun on jonkinlainen rutiini viikossa. Ja tuollaistahan en voisi Suomessa tehdä missään, joten jälleen kerran pääsen tekemään jotain, mitä vain Australiassa voi tehdä :) 

Hyppivä otus, jonka nimeä on tiedä.

Kings Park - Perth

Tie puistoon.

Toiselta kaivoskeikaltani lensin pois maanantai aamuna heinäkuun alussa ja hyödynsimme tämän jäämällä muutamaksi tunniksi Perthiin. Päätimme mennä lounaalle ja hengailemaan Kings Parkiin. King's Park on 4.06 neliökilometrin kokoinen puisto sekoitus nurmialueita, kasvitieteellistä puutarhaa ja luonnollista pusikkoa. Siellä on yli 300 erilaista kotimaista kasvilajia ja 80 lintulajia. Puistosta on mahtava näkymä keskustan pilvenpiirtäjille ja puisto on erittäin suosittu vierailukohde. Itseasiassa se on Länsi-Australian suosituin vierailukohde. Joka vuosi puistossa käy viisi miljoona ihmistä! Puisto on suurempi kuin New Yorkin keskuspuisto, joka on kooltaan 3.41 neliökilometriä. Kings Park onkin yksi maailman suurimmista kaupungin sisällä olevista puistoista.

Me kävimme siellä 2009 reissullamme, mutta silloin oli niin turkasen kuuma päivä, ettemme paljon jaksaneet kierrellä. Tällä kertaa kävelimme vähän pidemmälle, mutta edelleen jäi nähtävää. Puistossa saisi helposti kulumaan kokonaisen päivän.

Sotasankareita.

En nyt muista kuinka vanha tämä puu oli, mutta vanha se on. Ja hassun näköinen.

Kotimatkalla.