Viimeinen lentopätkä olikin vähän raskaampi, vaikka se oli neljä tuntia lyhyempi kuin edellinen. Olin niin väsynyt, etten kerta kaikkiaan millään pysynyt hereillä. Annu sai tovin tökkiä minua hereille, kun ruoka tuli eteen ja toisella kertaa sammuin sillä välin, kun Annu lähti hakemaan juotavaa. Nukahtelin siis koko ajan, mutta silti lento tuntui pitkältä kuin mikä. Ei puhettakaan, että olisin yhtään elokuvaa jaksanut katsoa.
Saavuimme Perthiin vähän klo 22 jälkeen ja saimme leimat passiin.
No nyt oltaisiin sitten maassa!! Wuhuu!!! Seuraavaksi piti mennä
tarkistuttamaan maahantulokortti, joihinkin kohtiin kun oltiin vastattu ’yes’.
Tänne tultaessa koneessa jaetaan pienet kortit, joissa kysellään miksi tulee
maahan, missä osoitteessa majailee ja onko jotain tullattavia tavaroita mukana.
Kortissa kysellään monista ruoka-aineista ja esim. onko käynyt farmilla tms
paikassa viimeisen 30 päivän aikana.
Marssimme naisvirkailijan perässä tiskille (tämä on se
paikka, jossa kuvataan Suomessakin pyörivää Australian rajalla – ohjelmaa.) Eli
olimme varautuneet leväyttämään tiskille kaikki n. 70kg tavaraa ja heittämään
laukut läpivalaisuun. Naisvirkailija kyseli mitä puuesineitä ja eläintuotteita
meillä on ja kun selitimme kissojen tavaroista, puhe kääntyikin näppärästi
kissoihin. Nainen sattui olemaan myös kissaihminen ja aloimme kertoa hänelle
meidän kattimuksista. Tästä johtuen hän joko unohti tai muuten vain luotti
meihin ja ei halunnut avata laukkujamme eikä edes läpivalaista niitä!! Unohti
minultakin kysyä siitä, että millä farmilla (hevostallilla) olen käynyt. No
menipä kivuttomasti :)
Lähdimme terminaalista pihalle ja teki mieli hihkaista, että
We are in AUSTRALIAAAA!!! Mutta hillitsin itseni vaivoin ;)
Otimme taksin hostellille ja saimme aika tylyä palvelua.
Kuski oli ulkomaalainen ja jotenkin tökerö. Taksi keskustaan maksoi 38$ ja on
mielestäni kohtuuhinta, koska shuttle bussista olisimme yhteensä maksaneet 36$
ja ei oltaisi edes päästy hostellin ovelle. Eli suosittelen taksia, mikäli
maksajia on enemmän kuin yksi.
Hostellissa kävimme pikaisessa suihkussa ja kaaduimme
sänkyyn. Unta ei paljon tarvinnut odotella, oltiinhan me jo matkustettu n. 36
tuntia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti