Miltä nyt tuntuu? Paleo päivät 1-7.

Mitä tapahtuu kropassa, kun kolmenkymmenen päivän paleo-kuuri on päällä? Mielestäni tämä on varsin mielenkiintoinen tieteellinen (???) ihmiskoe ja huomaan tarkkailevani oloani ja elimistöni reaktioita huomattavasti enemmän, kuin normaalisti. Whole30 sivuilla on hauskasti kirjoitettu listaus, mitä minäkin päivänä voi odottaa. Jokainen tietenkin reagoi omalla tavallaan ja toiset saattavat olla "krapula" -tilassa useamman päivän ja joillekin ei tule ollenkaan halua tappaa ketään ;)

Me olemme nyt menossa päivässä numero 8. Miltä on tuntunut tähän asti? Päätin avata tuon Whole30-sivun listauksen ja suomentaa sen tähän lyhyesti tekstiä hiukan muunnellen.

Day 1: So what´s the big deal?

Olet hyvällä omallatunnolla nauttinut maittavan aamupalan ja mantelimaidolla höystetty kahvikin maistuu pienen alkujärkytyksen jälkeen ihan ookoolta. Töissä haukkaat omenan välipalaksi ja lounaaksi olet pakannut eväsrasiaan grillattua broileria ja tuoretta salaattia muutaman pähkinän kera. Päivälliseksi teet pizzaa, joka on höystetty itsetehdyllä BBQ-kastikkeella ja pizza on niin maukasta, ettet edes kaivannut juustoa kuorrutteeksi! Niin että mikä tässä niin vaikeaa olikaan?

Mutta miten kauan tämä olotila oikeasti kestää?

Totuus on, että tunnet voivasi hyvin, koska tiedät tekeväsi hyviä valintoja koko päivän mittaan. Ja hyvä niin. Pistä tämä fiilis muistiin ja kaiva se esiin niinä päivinä, kun koko homma alkaa käydä mielen päälle. Koska olet muuttanut radikaalisti syömistottumuksiasi, olosi tulee olemaan huono, ennen kuin se alkaa parantua.

Omat kokemukset: Ensimmäisenä päivänä juurikin tuntui siltä, että niin mikäs tässä nyt niin hankalaa on. Suunnittelimme koko viikon ruokalistan etukäteen ja ostimme viikon eväät kerralla kaappiin. Teimme myös energiapalleroita tiukan paikan varalle, kun nälkä kurnii ja täytyy nopeasti saada jotain naamaan, ettei kiukku iske. Valmistauduttu on ja ruoka on hyvää ja täyttävää.

Days 2-3: The Hangover

Kun heräät herätyskellosi soittoon päivänä numero kaksi, oletan samanlaista voittajafiilistä, kuin eilen. Mutta olosi onkin kurjaakin kurjempi. Päätä särkee ja olo on kuin olisit ollut viime yön viihteellä. Mutta kun et ole. Eli mitä hemmettiä oikein tapahtui?!

Niin muistatkos mitä vedit ennen kuin aloitit Whole30 -ohjelman? Hmm... Mitä enemmän scheissea edellisessä elämässäsi vedit, sitä hirveämpi olotilasi on nyt. Monet raportoivat pääsärystä, energianpuutteesta ja yleisestä huonovointisuudesta. Tämä on kuitenkin täysin normaalia. Kroppasi yrittää läpikäydä sen huonon ruuan, jota olet sinne tähän asti tunkenut ja varastoinut. Tämä menee kyllä ohi aikanaan. 

Omat kokemukset: Päivä numero kaksi vielä menetteli, mutta illalla aloin tuntemaan outoa tunnetta vatsassa. Ihan kuin olisi ollut nälkä vaikka olin juuri syönyt. No kaasuthan ne siellä mellestivät. Kolmas päivä olikin sitten jotain järkyttävää. Koko päivän oli vatsassa todella ikävät tunnelmat. Turvotti, kivisteli ja kouristeli. Kaikkinensa erittäin epämiellyttävä olla. Päivällä olin pyörtyä kupsahtaa työpöytäni ääreen. Yhtäkkiä iski kauhea pyörrytys ilman sen kummempaa syytä ja hetken aikaa tietokoneenruutu edessäni pyöri ympyrää. Päänsärkyä minulle ei tullut. Vielä.

Days 4-5: Kill ALL the things!

Neljäs päivä koittaa ja odotat kurjan olotilan jatkuvat edelleen. Mutta sen sijaan pääsi on yllättävän kirkas. Tästähän voikin tulla ihan hyvä päivä! Mutta kun tapaat hymyilevän puolisosi, tekee mielesi iskeä häntä päin pläsiä! Onneksi olkoon. Olet saavuttanut päivän numero 4.

Ei ole hajuakaan mistä raivo tulee ja miksi. Monet ohjelman noudattajat kuitenkin sen kokevat. Kaikki hermosolut ovat hereillä, itsehillintä on tuntematon sana ja ainoa ratkaisu ongelmaan tuntuu olevan tappaa kaikki. Älä huoli. Tämä vaihe menee kyllä ohi. Pahoittele käytöstäsi perheellesi ja työkavereillesi - niin kauniisti kuin suinkin kykenet ("turpa kiinni ja jätä mut rauhaan!" ei ehkä ole se kaunein tapa ilmaista asia). Hengitä syvään ja vedä vähän pataattia. Kyllä se siitä.

Todennäköinen syy tälle on se, että aivosi eivät ole kovin tyytyväinen kun kerrot niille, ettet VOI saada jotain ja olet hypännyt mukavuusalueesi ulkopuolelle. Tyytymättömät aivot ovat stressaantuneet, ahdistuneet ja peloissaan. Eikä tietenkään sovi unohtaa, että hormoonisi yrittävät epätoivoisesti sopeutua uusiin valintoihisi, suolistosi yrittää parantua, sinulla on ollu kolme päivää pää kipeä ja todellakin haluaisit suklaa-annoksesi! Niin että ehkäpä oikeastaan tiedämmekin mistä raivokohtaus johtuu...

Omat kokemukset: Päivä neljä meni kohdallani ihan hyvin. Vatsa oli vielä vähän outo, mutta loppupäivää kohti alkoi tuntua jo aika hyvältä. Mutta viidentenä päivänä iski kauhea väsy. Jouduin ajamaan reippaat 100km ja totuuden nimissä en muista ajomatkasta paljoakaan. Kotiinpäästyäni vedin kolmen tunnin päikkärit, kun ensin olin vetäissyt nassuun 600mg buranaa taltuttamaan migreenikohtausta. Mutta eipähän ole turvottanut ollenkaan! Enkä kokenut raivokohtaustakaan.

Days 6-7: I just want a nap...

Olet selvinnyt kuudenteen päivään ilman, että vedit ketään pataan. Tänään ei ole energiaa edes ajatella tekevänsä niin! Kymmeneltä aamulla mietit, voisitko ottaa päikkärit työpöytäsi alla. Päivän mittaan työpöytäsi alkaa muuttua silmissäsi houkuttelevaksi ihanaksi pehmeäksi tyynyksi kovan puisen pinnan sijaan.

Menet nukkumaan kahdeksalta illalla ja heräät yhdentoista tunnin unien jälkeen olotilaan, kuin et olisi levännyt yhtään.

Eikös tämän dieetin pitänyt nostaa energiatasoja? Kyllä...pidemmällä juoksulla. Juuri nyt elimistösi yrittää opetella, ettei se voi tukeutua niihin helpossa muodossa oleviin energianlähteisiin, joihin se on tottunut. Kaukana ovat ne ajat korvapuustista ja cappuchinosta. Elimistösi on opettelemassa tehokasta tapaa käyttää rasvaa ja proteiinia energianaan ja se vaatii enemmän ponnisteluja - ja vähän aikaa. 

Omat kokemukset: Minulle väsypäivä iski päivälle numero 5. Kuten kerroinkin, kolmen tunnin päikkärit tuli vedettyä keskellä kirkasta päivää eikä tehnyt edes tiukkaa. Seitsemältä olisin voinut käydä takaisin nukkumaan, mutta ei auttanut kuin huitaista pannu vahvaa kahvia nassuun ja lähteä yövuoroon valvomaan... Tuli myös todistettua se, että valitettavasti vatsani reagoi päivän toiseen kahviin negatiivisella tavalla, joten mikäli tämä ei helpota, niin voin sanoa hyvästit iltapäiväannokselleni tai näyttää viidennellä kuulla raskaana olevalta naiselta. Elämä on täynnä valintoja.

Viikko haastetta takana ja kolme edessä. Jotta tästä postauksesta ei tule liian pitkää, pätkin tämän osiin ja jatkan raportointia kunhan tässä eteenpäin päästään. Mielenkiinnolla odotan mitä tuleman pitää. Luvassa on vissiinkin vaikeita päiviä edessä...