Paleo päivät 16-27.

Ollaan päästy puoleen väliin. Ja puolen välin yli. Tänään on päivä numero 27. Kolme päivää jäljellä. Vai onko enemmänkin? Whole30 haaste loppuu kolmen päivän päästä, mutta näillä eväillä (kirjaimellisesti) jatketaan senkin jälkeen, mutta vähän vähemmän tiukkapipoisesti. Esimerkiksi raakahunaja tulee kuviohin ja kahviini haluaisin maidon takaisin. Enkä ajatellut enää maanantain jälkeen syynätä jokaista riisijauhonjyvästä elintarvikkeista, vaan kuten sanottu, vähän rennommalla otteella.

Kaikenkaikkiaan tämä projekti on mennyt hyvin ja olo on tosi hyvä :) Puolen välin jälkeen helpotti selvästi ja mikäli joku miettii tällaisen haasteen kokeilemista, niin kannattaa tosiaan sinnitella ne ensimmäiset 15 päivää vaikka vaikeaa tekisikin. 

Tekstit vapaasti suomennettu täältä http://whole30.com

Days 16-27: Tiger Blood!

Olet päässyt haasteessa helppoon vaiheeseen ja elämä on mahtavaa! Niille, jotka ennen haastetta söivät suhteellisen hyvin, harrastivat säännöllistä liikuntaa ja voivat muutenkin ihan hyvin, heille tähän vaiheeseen päästessä kaikki on aivan mahtavaa, aiiiiiiivan mahtavaa!! Energiat on katossa, ruokien suhteen mielihalut ovat hallinnassa, vaatteet istuvat paremmin ja salilla treeni luistaa.

Muille tämä vaihe on enemmänkin huomaamista, että pystyt tähän. Tämä ei tarkoita, että asiat olisivat täydellisesti tai edes helppoja, mutta olet todistanut itsellesi, että pystyt viemään haasteen läpi, asiat alkavat mennä paremmin ja alat huomata edistystä tapahtuvan.  Energiatasosi on vakaampi, pystyt hallitsemaan ruokahimojasi paremmin, ja olet löytänyt uusia herkullisia reseptejä. Saatat huomata, että keskittymiskykysi on parantunut, kehosi on alkanut muuttua, mielialasi on vakaampi, olet lisännyt liikunnan määrää, tai tunnet vain yksinkertaisesti voivasi paremmin.

Tämä ei tietenkään välttämättä taian omaisesti tapahdu puolessa välissä haastetta. Monikin asia vaikuttaa siihen, mitä hyötyjä haasteesta saat irti. Jos satut olemaan yksi niistä, jotka eivät näe mitään dramaattisia muutoksia tässä vaiheessa, niin ei, sinä et tee mitään väärin. Jos sinulla on jokin sairaus, tai olet jo kauan vetänyt sisälmyksiisi huonoa epäterveellistä mättöä, tai elämäsi on kroonisesti stressaavaa, muutoksen näkeminen voi viedä kauemmin. Älä stressaa, ole kärsivällinen ja kiinnitä huomiota niihin pieniin muutoksiin pitääksesi itsesi motivoituneena. Hitaasti ja varmasti olet menossa oikeaan suuntaan.

Omat kokemukset: Kyllä. Puolen välin jälkeen alkaa selvästi helpottamaan. Töissä on energinen olo ja vaatteista huomaa, että jotain on lähtenyt selvästi! Kaikesta turvotuksesta en ole edelleenkään päässyt eroon, mutta koska oma tilanteeni on ollut päällä vuosia, voi tästä palloefektistä eroon pääsemiseen mennä useita viikkoja. On myös ollut helpompi huomata niitä ruoka-aineita, jotka pönötystä saa aikaiseksi, kun kaikki ylimääräinen on karsittu pois. Mutta. En kuitenkaan vielä allekirjoittaisi, että kaikki mielihalut olisi taltutettu. Nimittäin päivien 16. ja 17. päivän välisenä yönä näin unta ihanasta höyryävästä juustoisesta LASAGNESTA! Kyllä houkutti, varsinkin kun unessa ei ollut lasagnen lisäksi tarjolla kuin majoneesilla höystettyä salaattia ja päärynöitä. No päädyin sitten syömään kolme päärynää ja muistan unessa miettineeni, että no ainakin pysyy paino hallussa ;D

Piipahdin Maijun luona 19. päivänä ja haistelin paperipussissa olevia chiapatta sämpylöitä. Mmmmmmm... Ne tuoksuivat taivaalliselta! Jälkeenpäin mietin, että no hyvältähän ne tuoksui ja maistuu myös, mutta muistin myös sen, miten sellainen ruoka saa minut tuntemaan. Se miksi tämä Whole30 on nimenomaan 30 päivää, eikä vähemmän, johtuu siitä, että 30 päivää on tarpeeksi pitkä aika elimistölle tottua uuteen ravintoon, mutta samoin pää ja ajatukset muuttuvat tämän ajan aikana. Aikaisemmin olisin surutta syönyt vehnäpullaa vaikka tiesin, miten paha olo siitä tulee, mutta nyt ajattelen asiaa eri tavalla. Onko se oikeasti sen arvoista? Ja kyllä. Tulen varmasti jatkossakin syömään Maijun leipomia korvapuusteja, sushia ja karjalanpiirakoita, MUTTA toivon pystyväni pitämään pääpainon ruokavaliossa paleomaisena. Tämä selvästikin sopii minulle ja voin paremmin. En silti tee elämästäni liian vaikeaa vaan sallin itselleni herkkuhetket tiedostaen sen, ettei sen jälkeen välttämättä ole hyvä olla, mutta mikäli pääsääntöisesti on hyvä olla, niin pieni tietoinen syrjähyppy ei minun elämääni hetkauta :) 

Tänään (päivä 27) ruokakaupassa sanoin, että eipä enää tee yhtään mieli noita mässyjä, mitä vielä viikko pari sitten haikeana ohittelin kaupassa. Mutta aikaisemmin päivällä Farmers Marketilla ostoksilla käydessä kyllä vähän katselin sivusilmällä juustoja ja olipa niillä maistiaisina heidän itsevalmistamia jugurttejakin, jotka on ihan törkyhyviä! No ei auttanut, kuin marssia päättäväisesti ohi.

(Välipäivitys) Day 21: I am so over this.

Olet nyt kolmannella viikolla ohjelmassa ja sopeutunut siihen hyvin. Vaatteesi istuvat paremmin, ihosi on puhtaampi ja sisäinen hyvinvointisi paistaa läpi. Mutta monista hyödyistä huolimatta menit nukkumaan viime yönä odottaen kammoksuen aamupalaa. Etkä ollut tästä ajatuksesta yhtään sen enempää innoissasi aamullakaan. Totta puhuen et ole kovinkaan haltioissasi yhdestäkään ateriastasi juuri nyt. Jos joku julkkiskokki kävelisi keittiöösi kokkaamaan paleo ateriakokonaisuuden, et olisi niinkään varma kiinnostaisiko se sinua pätkän vertaa. Juuri nyt mikä tahansa asia kuullostaa hauskemmalta, kuin paleo-sapuskalautasen äärellä istuminen. Pidät siitä, kuinka kehosi vastaa ohjelmaan, mutta et olisi niinkään varma, että selviydyt vielä yhdeksästä päivästä lisää. Ja jos näet vielä yhdenkin munan, huudat.

Jossain kolmannen viikon tietämillä iskee todellinen tylsistyminen ruokaan. Joillekin se iskee niin kovaa, että he menettävät ruokahalunsa tyystin muutamaksi päiväksi. Älä anna tämän lannistaa - suunnittele etukäteen! Aloita jo viikolla numero kaksi ja etsi käsiisi uusia reseptejä pitääksesi innostuksesi yllä. Etsi ruokakaupasta jotain eksoottisempia ruoka-aineita, kokeile jotain eksoottista reseptiä - tee ihan mitä tahansa päästäksesi tämän pienen hidastustöyssyn yli. Kyllästyminen ja nälkä ovat yhtäkuin katastrofi. Ja myös tämä vaihe menee kyllä aikanaan ohi.

Omat kokemukset: Meille kävi vähän hassusti ruokasuunnitelman kanssa. Suunnitelma toki oli, mutta ei vaan muistettu noudattaa sitä ja eräänä aamuna herättiin ja todettiin, et jaa, eipä ole mitään lounasta ottaa töihin mukaan... Jos tämä olisi käynyt haasteen alkuvaiheessa, olisi voinut tehdä tiukkaa, mutta tässä vaiheessa ei enää edes käynyt mielessä, että olisi syönyt jotain väärää. Kaivettiin sitten pähkinäpusseja ja energiapalleroita hedelmien lisäksi eväslaukkuun mukaan. Kai se nyt yksi päivä menee vähän hunningollakin. Kyllästymistä paleoruokaan ei tosin ole tullut. Itseasiassa puhuttiin yksi ilta, että eipä oikein enää edes tee mieli palata vanhaan :)