No niin. Ohi on. 30 päivää tulivat täyteen jo parisen viikkoa sitten. Olen vaan ollut vähän laiska kirjoittamaan tämän viimeisen osuuden aikajanasta. No tässä se nyt kuitenkin on :)
Tekstit vapaasti suomennettu täältä http://whole30.com
Day 28: 28 is as good as 30…right?
Tekstit vapaasti suomennettu täältä http://whole30.com
Day 28: 28 is as good as 30…right?
On päivä numero 28. Olet melkein selvinnyt siitä! Olet puskenut hankalien hetkien ohi ja taistellut läpi ruokakyllästymisen, ja yksinkertaisesti rakastat elämääsi juuri nyt. Söit tukevan aamiaisen, pakkasit töihin herkulliset evääsi ja suunnittelit upouuden reseptin illallista varten. Selvisit kunnialla 28 päivää ratkeamatta kertaakaan. Mutta sitten saavut työpaikallesi. Tänään on työkaverisi syntymäpäivä ja aamupäivän kakkukahveilla työkaverisi alkaa kiusoittelemaan. "Olet ollut hyvä tyttö 28 päivää! Eikö 28 ole ihan hyvä kuin 30, häh? Ota nyt pieni siivu kakkua meidän kanssa, jookos." Annat kommentin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tässä vaiheessa olet jo tottunut niihin. Mutta ajatus jää pyörimään päähäsi. Mitä sinulla olisi menetettävää enää tässä vaiheessa? Mitä lisähyötyjä kaksi lisäpäivää muka voisivat tuoda? Eikö 28 olekin ihan yhtä hyvä kuin 30?
Vastaus on selkeä EI. 28 päivää EI OLE yhtä hyvä kuin 30. Jaa että miksikö? No siksi, että olet itsellesi 30 päivää velkaa. Sitouduit antamaan itsellesi 30 täyttä päivää nauttia Hyvästä Ruoasta ja parantaa ruokailutottumuksiasi. Sitoutuminen oman hyvinvoinnin parantamiseen on iso juttu! Jos annat nyt periksi, kerrot samalla itsellesi, että on ihan OK tehdä kompromisseja. Kerrot itsellesi, ettei ole tarpeeksi tärkeä pitääksesi kiinni sopimuksesta itsesi kanssa. Pötyä, eikö niin? Sinähän OLET tärkeä. Olet niin tärkeä, että sopimuksesta on pidettävä kiinni ja vietävä tämä loppuun asti. Vaadi sitä itseltäsi ja juhli sitä vahvistuneella itsekurilla, älä palalla kakkua.
Omat kokemukset: Minulle ei tällaista houkutusta tullut vaikka Maiju kertoikin leiponeensa ruispaloja juurikin näihin aikoihin. Ei siis mitään suurempi fiiliksiä loppua kohti mentäessä :)
Days 29-30: HolyOprahIt’sAlmostOverWhatAmIGoingToEatNow?!?!?!
Päivä 29, loistavasti menee. Eiliset ajatukset pyyhkeen heittämisestä kehään ovat menneen talven lumia. Kruisailet päivän läpi tyytyväisin mielin ja kun illalla kömmit sänkyysi, niin pieni harmiton ajatuskukkanen kasvaakin pian kylmähikipaniikiksi. Voi paska. Huomenna on päivä numero 30. Viimeinen päivä. Mitä hemmettiä oikein syöt sen jälkeen?! Teit niin kovasti töitä, taistelit läpi vihan, väsymyksen ja mielihalujen saavuttaaksesi tämän mahtavan olon mikä sinulla nyt on. Säännöt ovat olleet tukipilarisi, elämänlankasi, syy olle "se tyyppi" sosiaalisissa tilanteissa. Aiotko siis vain antaa kaiken olla kunnes päivä 31 koittaa? Et. Vakaasti päätät ettei päivä numero 31 tuo poikkeusta. If it ain't broke, don't fix it...
On täysin normaalia tuntea pientä paniikkia, kun Whole30 kokemuksesi alkaa tulla loppusuoralle. Viimeisen kuukauden aikana olet elänyt, hengittänyt ja kirjaimellisesti syönyt sääntöjä. Voit uskomattoman hyvin uudessa kropassasi. On ihan luonnollista epäröidä muutosten tekemistä - vaikkakin muutos olisi paluu siihen "normaalitilaan", missä olit aikaisemmin. Ja fakta on, ettei sinun tarvitse palata entisiin syömistottumuksiisi. Mutta pidä mielessä, että Whole30:n tarkoitus oli resetoida kroppasi ja tutustuttaa sinun Hyvään Ruokaan.
Omat kokemukset: Oltiin puhuttu jo aikaisemmin, että jotakuinkin näillä mennään jatkossakin, koska molemmat olemme voineet niin paljon paremmin. Mutta täytyy myöntää, että tekstailin kaverille ja kyselin, että no koskas tehdään sushia :D Vieläkään sushi-iltaa ei ole saatu pidettyä, mutta mielessä kyllä on!
Day 31: Deep breathing. And maybe some ice cream.
Kun päivä numero 30 etenee, mielenrauhasi palautuu pikkuhiljaa ja tajuat, että jossain vaiheessa sinun täytyy tulla ulos täydellisestä Whole3o kuplastasi. Tarkoittaako tämä sitä, että poistut paikalta sata lasissa? Ei. Mutta se tarkoittaa sitä, että myös tästä eteenpäin kiinnität ruokaasi huomiota ja olet rehellinen reaktioista - sekä fyysisistä että mentaalista - syömääsi ruokaan liittyen. Tänään tosin saatat vetää kulhollisen jäätelöä. Ja se on ihan okei.
Kukaan ei oleta sinun elävän Whole 365. Mutta toivottavasti olet oppinut matkan varralla ja käytät oppimaasi huolella arvioidessasi miten ruoka, jota ennen söit, saa sinut nyt tuntemaan kun olet eliminoinut ne. Kuuntele palautetta, jota elimistösi ja mielesi sinulle antaa ja ole avoin muuttamaan suhdettasi ruokaan.
Omat kokemukset: Niinhän se tosiaan sitten loppui ja yllättävän nopeasti 30 päivää hurahti. Nälkää ei tarvinnut nähdä ja uusia makuelämyksiäkin tuli koettua. 31. päivänä en tosin vetänyt kulhollista jäätelöä, enkä mitään muutakaan "laitonta". Sitävastoin 33. päivänä töissä ei sattunutkaan olemaan mukana mantelimaitoa ja päätinpä sitten kokeilla ihan tavis maitoa kahviin. Virhe! Samantien kurkkuun alkoi kerääntyä limaa ja se limaklöntti oli kurkussa koko loppupäivän ja tuntui, ettei henkeäkään saa kunnolla. Eikä treenikään luistanut salilla yhtään. Ei siis maitoa. Yllätin itsenikin toteamalla, että mantelimaidolla jatketaan eteenpäin. Meni muutama päivä ja söin kaksi palaa tummaa suklaata ja yhden palan valkoista suklaata. Virhe! Tästä koitui ihan järkyttävän huono olo ja voin pahoin koko loppu illan! Tämän jälkeen en kyseisiin suklaalevyihin koskenutkaan... Olen tosin tämän jälkeen syönyt muutaman palan suklaata ihan ok menestyksellä, mutta myös sokeri aiheuttaa limaisuutta kurkkuun.
Yhteenvetona voisi todeta, että projekti ehdottomasti kannatti ja kannustan kokeilemaan! Itseltäni 30 päivän aikana hävisi kaksi kiloa painoa, ilman sen kummempaa yrittämistä. Salilla tosin olen käynyt koko ajan. Työkaveri sanoi, että ihoni näyttää paremmalta. Tämän lisäksi energiatasot ovat olleet korkeammat, turvotus minimissään ja vatsassa ollut hyvä olo. Pari viikkoa on tullut syötyä vähän paleon ulkopuolelta, ja tarkoitan että todellakin vähän, ja vaikutuksen olen nähnyt samantien. Paino jumahti paikoilleen ja raskausmaha palasi välittömästi. Myös huono olo on vellonut vatsassa. Viime viikonloppuna tuli mitta täyteen ja aloitin uudelleen tiukemman linjan sillä poikkeuksella, etten ihan jokaista sokerimurua jää murehtimaan, vaan esim. voin marinoida broilerit peri peri-mausteella vaikka siinä vähän sokeria onkin mukana. Myös hunaja on tullut kuvioihin. Muuten mennäänkin nyt melko tarkkaan niin kuin tuon 30 päivän aikanakin ja kas, jo kahden päivän jälkeen maha on taas normaalimman näköinen ja vaa'allakin lukemat taas laskusuhtanteessa :)
Omat kokemukset: Niinhän se tosiaan sitten loppui ja yllättävän nopeasti 30 päivää hurahti. Nälkää ei tarvinnut nähdä ja uusia makuelämyksiäkin tuli koettua. 31. päivänä en tosin vetänyt kulhollista jäätelöä, enkä mitään muutakaan "laitonta". Sitävastoin 33. päivänä töissä ei sattunutkaan olemaan mukana mantelimaitoa ja päätinpä sitten kokeilla ihan tavis maitoa kahviin. Virhe! Samantien kurkkuun alkoi kerääntyä limaa ja se limaklöntti oli kurkussa koko loppupäivän ja tuntui, ettei henkeäkään saa kunnolla. Eikä treenikään luistanut salilla yhtään. Ei siis maitoa. Yllätin itsenikin toteamalla, että mantelimaidolla jatketaan eteenpäin. Meni muutama päivä ja söin kaksi palaa tummaa suklaata ja yhden palan valkoista suklaata. Virhe! Tästä koitui ihan järkyttävän huono olo ja voin pahoin koko loppu illan! Tämän jälkeen en kyseisiin suklaalevyihin koskenutkaan... Olen tosin tämän jälkeen syönyt muutaman palan suklaata ihan ok menestyksellä, mutta myös sokeri aiheuttaa limaisuutta kurkkuun.
Yhteenvetona voisi todeta, että projekti ehdottomasti kannatti ja kannustan kokeilemaan! Itseltäni 30 päivän aikana hävisi kaksi kiloa painoa, ilman sen kummempaa yrittämistä. Salilla tosin olen käynyt koko ajan. Työkaveri sanoi, että ihoni näyttää paremmalta. Tämän lisäksi energiatasot ovat olleet korkeammat, turvotus minimissään ja vatsassa ollut hyvä olo. Pari viikkoa on tullut syötyä vähän paleon ulkopuolelta, ja tarkoitan että todellakin vähän, ja vaikutuksen olen nähnyt samantien. Paino jumahti paikoilleen ja raskausmaha palasi välittömästi. Myös huono olo on vellonut vatsassa. Viime viikonloppuna tuli mitta täyteen ja aloitin uudelleen tiukemman linjan sillä poikkeuksella, etten ihan jokaista sokerimurua jää murehtimaan, vaan esim. voin marinoida broilerit peri peri-mausteella vaikka siinä vähän sokeria onkin mukana. Myös hunaja on tullut kuvioihin. Muuten mennäänkin nyt melko tarkkaan niin kuin tuon 30 päivän aikanakin ja kas, jo kahden päivän jälkeen maha on taas normaalimman näköinen ja vaa'allakin lukemat taas laskusuhtanteessa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti